• Nornickel ja Boliden Harjavalta: Harjavallan matikkakummit kannustavat kirjalahjoituksin

    Suomalainen koulu niittää kunniaa tasapuolisuudellaan: Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on kansainvälisten vertailujen pienimpiä. Silti parantamisen paikkojakin löytyy. Esimerkiksi lukion oppikirjat ovat monelle perheelle merkittävä investointi.

    Harjavallassa yritykset ovat ottaneet tästä vastuuta. Boliden Harjavalta Oy ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy sponsoroivat matematiikan, fysiikan ja kemian koulukirjat kaikille Harjavallan lukion ensimmäisen vuoden oppilaille. Solmittu sponsorointisopimus on järjestyksessään jo kolmas yritysten ja kaupungin välillä. Aiemmin kolmivuotinen sopimus muuttui nyt kaksivuotiseksi, koska digitaaliset aineistot ovat ottamassa yhä enemmän jalansijaa opiskelussa. Vuoteen 2019 mennessä kaikki lukioiden oppiaineistot on portaittain muutettu digitaalisiksi.
    Yhteiskuntavastuu on teollisuusyrityksille ensisijaisen tärkeää. Harjavallassa on haluttu tehdä yhteistyössä jotain sellaista, joka tukee koko yhteisöä. Sopimuksen avulla yritykset ovat omalta osaltaan mahdollistamassa koulutusta ja madaltamassa kynnystä lukioon menoon tukemalla oppikirjojen hankinnassa.

    Harjavallan lukion oppilaat Nea Ahlfors ja Juho-Matias Viitala

    - Oppikirjojen ja kannettavan tietokoneen hankkimiseen kuluu oppilailta ja heidän vanhemmiltaan todella paljon rahaa, joten tämä on erittäin tärkeä tuki, kertoo Harjavallan lukion vastaava rehtori Sari Lukka.

    Metallinjalostusyrityksinä Boliden ja Nornickel haluavat oppikirjasponsoroinnilla luonnollisesti tukea heidän alallaan tarvittavaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista sekä kiinnostusta näitä oppiaineita kohtaan.

    - Tavoitteenamme on kannustaa nuoria jatko-opintoihin. Sitä kautta myös me voimme saada osaavia, potentiaalisia työntekijöitä, kertovat Boliden Harjavallan toimitusjohtaja Timo Rautalahti ja Nornickelin toimitusjohtaja Joni Hautojärvi.

    Harjavallan lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Juho-Matias Viitala ja varapuheenjohtaja Nea Ahlfors ovat mielissään saaduista kirjoista.

    - Opiskelijoita helpottaa huomattavasti kirjasponsorointi, koska lukion ensimmäisenä vuotena on paljon kirjoja hankittavana. Matemaattis-luonnontieteelliset aineet ovat kiinnostavimpia ja parhaimpia aineita opiskella, kertoo opiskelijakunnan puheenjohtaja Juho-Matias.

    Satakunnassa sijaitseva Harjavalta on noin 7300 asukkaan kunta. Boliden ja Norilsk työllistävät yhteensä noin 800 henkilöä. 

    Norilsk Nickel Harjavalta Oy on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Nornickel on modernin teknologian sekä tutkimuksen ja kehityksen johdosta yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista.

    Boliden Harjavalta on osa ruotsalaista Boliden-konsernia. Boliden on johtava eurooppalainen metallialan yritys, jonka erikoisalaa ovat malminetsintä, kaivostuotanto, sulattotoiminta ja metallien uusiokäyttö. Boliden Harjavallalla on kuparisulatto Harjavallassa ja kuparielektrolyysi Porissa. Yhtiön päätuotteet ovat kupari, nikkeli, kulta, hopea ja rikkituotteet.

     

    Elisa Ryyppö: matematiikka auttaa ymmärtämään aivoja

    Olin jo lukioaikana kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteistä. Kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian. Suunnittelin silloin hakevani opiskelemaan lääketiedettä, ja täytyy tunnustaa, että pidin matematiikkaa lähinnä avaimena yliopistoon. En oikein ymmärtänyt sen laajempaa merkitystä, enkä ajatellut tarvitsevani sitä myöhemmin erityisen paljon. Puheet loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisun kehittymisestä olivat lukiolaiselle vielä melko abstrakteja. Onneksi pääsykoelähtöpisteet kuitenkin motivoivat minut pitkän matematiikan opintojen läpi, vaikka ne edellyttivätkin kovaa puurtamista, ja istumalihaksiston kuntoa koeteltiin moneen otteeseen.

    Ovet lääketieteen opintoihin eivät auenneet ensimmäisellä yrittämällä. Pääsin kuitenkin opiskelemaan bioinformaatioteknologiaa Aalto-yliopistoon ylioppilaskirjoitusten ja varsinkin pitkän matematiikan siivittämänä. Seikkailun teekkarileiriin oli tarkoitus olla vain vuoden väliaikainen ratkaisu mutta toisin kävi. Pidin teknisen alan opinnoista niin paljon, että kevään mittaan päätin jäädä Aaltoon. Päätöstä edesauttoi myös kesäksi jo kevään aikana varmistunut tutkimusapulaisen paikka aivotutkimusryhmässä.

    Tutkimustyö paljasti matematiikan monipuolisuuden
    Tulin kesätöihin lähinnä kiinnostuksesta aivoihin ja psykologiseen puoleen. Nyt 2,5 vuotta myöhemmin olen edelleen töissä samassa ryhmässä, mutta kiinnostuksen painopiste on siirtynyt enemmän datan käsittelyyn. Ensin tavoitteena oli ensisijaisesti aivoaktivaatioiden ymmärtäminen, mutta lopulta aloin pohtia, miten hyödyllisiä ja monipuolisia eri matemaattiset ja tilastolliset menetelmät ja niiden toteuttaminen ohjelmoimalla ovat. Oikeastaan matematiikan merkitys ja monipuolisuus alkoi selvitä erityisesti tämän työpaikan kautta, kun uteliaana mietin, mitä kaikkea oppimillani menetelmillä oikeastaan voisi tehdä.

    Ensimmäisen vuoden matematiikan kurssit olivat olleet edelleen melko yleisen tason perusasioiden opettelua, mutta töissä asiaan sai ihan erilaisen käytännön kosketuksen. Nyt matemaattiset data-analyysimenetelmät ovat jokapäiväisessä käytössä niin opinnoissa kuin työssäkin. Harva ehkä olettaisi funktionaaliseen magneettikuvaukseen perustuvan aivotutkimuksen sisältävän näin paljon matematiikkaa, mutta koko jutun juoni on pitkälti matematiikkaan perustuva signaalianalyysi ja tilastotiede. Matematiikalla siis paljastui olevan paljon enemmän käytännön sovelluksia kuin vielä lukiossa ajattelin. Nyt yritän laajentaa osaamistani koneoppimisen ja tiedonlouhinnan lääketieteellisten sovellusten suuntaan – siitäkään ei tulisi mitään ilman matematiikkaa!

    En varmasti olisi tässä, jos en olisi opiskellut lukiossa pitkää matematiikkaa. Monet epäilevät sen hyödyllisyyttä myöhemmässä elämässä ja kyselevät, kuka derivoi enää lukion jälkeen. Voin todeta, että esimerkiksi minä, lähes joka viikko. Toki on totta, ettei kaikkia lukion oppeja ihan suoraan kaikissa opinnoissa tai töissä käytetä, mutta ne tarjoavat tärkeän pohjan myöhemmälle oppimiselle monilla aloilla. Matematiikan osaaminen ja varsinkin pitkän matematiikan opinnot avaavat myös lukemattomia ovia lukion jälkeen jopa suoraan ilman pääsykokeita. Pitkää matematiikkaa ei kannata etukäteen pelätä; sen voi aina vaihtaa lyhyeen, kun taas toiseen suuntaan hyppy on hankala. Siksi olenkin tyytyväinen, että uskalsin ottaa haasteen vastaan ja lukea pitkän matematiikan. Siitä on ollut lukion jälkeen uskomattoman paljon hyötyä.

    Elisa Ryyppö, bioinformaatioteknologian diplomi-insinööriopiskelija, kevään 2013 ylioppilas

    Laura Juvonen: Kuinka uudistaisin matematiikan opetusta?

    Hämmästykseni oli suuri, kun näin äidinkielen aineeni arvosanan: 10+. Opettajani, kouluneuvos Kirsti Mäkinen, ei helposti jaellut kymppejä ja tuo jäikin ainokaisekseni. Aiheenani oli ”kuinka uudistaisin koulun matematiikan opetusta”. Ajatukseni oli, että kaikki samassa tahdissa eteneminen ei yksinkertaisesti toimi. Osa ei pysy kärryillä ja osa turhautuu. Opiskelijoiden pitäisi voida edetä yksilöllisessä tahdissa, asettaa itselleen tavoitteita sekä saada onnistumisen ja oivaltamisen kokemuksia.

    Tänä päivänä yksi matematiikan opetusta uudistavista pioneereista, Pekka Peura, on kehittänyt sulautuvaa opetusta ja pienryhmäoppimista hyödyntävän opetusmenetelmän, jota hän kuvaa seuraavasti:

    ”Jos matematiikan oppiminen kuvitellaan korkeaksi portaikoksi, kukin oppilas saa opettajan tukiessa nousta portaita omaan tahtiin askel kerrallaan ja pysähtyä tietylle askelmalle niin pitkäksi aikaa kuin se on oppimisen kannalta järkevää. Tärkein seikka on, että askelmia ei edetä liian nopeasti eikä missään nimessä loikita yli, koska tällöin liian nopeaa nousua seuraava korkeanpaikankammo sumentaa loogisen ajattelun.”

    Se että kaikki eivät etene samassa tahdissa mahdollistaa kaikille tasa-arvoisemman mahdollisuuden oppia.

    Miksi tämä on tärkeää?

    Suomessa on kohta todellinen pula ihmisistä, jotka kykenevät matemaattiseen ajatteluun ja osaavat tätä soveltaa. Jo tällä hetkellä yrityksillä on vaikeuksia löytää esimerkiksi riittävästi  ohjelmistokehittäjiä tai data scientistejä. Laskennallinen teknologia ja tekoäly tulevat muuttamaan lähes kaikkia toimialoja ja tulevaisuuden työelämää. Suomalaisista työpaikoista kolmannes tulee suoraan tai välillisesti teknologiateollisuudesta.

    Oleellista ei ole mekaaninen laskento vaan kyky ymmärtää matemaattisesti ongelmanratkaisua. Tulevaisuudessa korostuu myös entisestään kyky ymmärtää ja arvioida suhteellisuutta sekä virhemarginaaleja. Esimerkiksi jos vastaa pitkän matematiikan ylioppilaskokeessa, että linnunpönttö painaa 10.000 kg (tosi tarina) - niin mitäköhän kävisi vastaavasti vaikkapa sillanrakennuksessa tai keskosen verenmyrkytyksen ennustamisessa tekoälyn avulla?

    Tunnetko loistavan opettajan?

    Omalle kohdalleni osui loistavia opettajia alakoulusta tohtorin väitökseen asti. Opin esimerkiksi derivoimaan ja integroimaan ensin graafisesti fysiikan tunnilla, jolloin ymmärsin ajatuksen ennen teknistä toteutusta. Se ponnahduslauta kantoi pitkälle.

    Jokainen opettaja ansaitsee suuren kiitoksen arvokkaasta työstään. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö haluaa myös kannustaa opettajia edelleen kehittämään osaamistaan ja uusia oppimismenetelmiä. Tämän vuoksi palkitsemme vuosittain kymmeniä ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia.

    Tunnetko sinä erinomaisen matemaattisten aineiden opetusta kehittäneen opettajan? Ehdota häntä palkittavaksi 17.2.2017 mennessä. Ja koululaisille motivaationa, palkitsemme myös kaikki pitkän matematiikan erinomaisesti kirjoittaneet ylioppilaat 1000 euron stipendillä.

     

    Uusimmat

    100 tarinaa matematiikasta -blogi

    19.1.2017

    Matematiikka, mitä se on? Onko se jotain vaikeaa, jota vain huippuälykkäät osaavat? Onko se jotain, jonka voi kuitata sanoilla: ”en tarvitse tätä koskaan”?

    Oikeasti matematiikka on työkalu ihan meidän jokaisen elämässä. Se auttaa arkisissa askareissa ja on kaiken huippuunsa viritetyn tiedon ja tekniikan taustalla. Kun teet ruokaa, lasket. Kun käynnistät puhelimen tai television, matematiikkaa tarvitaan. Jos joudut sairaalaan, hoitojen taustalla on uskomaton määrä laskentaan käytettyjä tunteja.

    Matematiikka on edistystä, se on hyvinvointia. Matematiikka on universaali kieli. Tästä syystä haluamme esitellä Suomen 100-vuotisjuhlavuotena, miten upea asia matematiikka on, ja miten tarvitsemme sitä vielä tuhansia vuosia eteenpäin. Tätä varten avaamme blogikirjoitussarjan 100 tarinaa matematiikasta. Ensimmäisenä ajatuksiaan esittelee toimitusjohtajamme Laura Juvonen. Tervetuloa mukanamme seuraamaan, kun esittelemme 100 tarinaa matematiikasta!

    #matematiikka100