Matematiikka, mitä se on?
Onko se jotain vaikeaa, jota vain huippuälykkäät osaavat? Onko se jotain, jonka voi kuitata sanoilla: ”en tarvitse tätä koskaan”?
Oikeasti matematiikka on työkalu ihan meidän jokaisen elämässä. Se auttaa arkisissa askareissa ja on kaiken huippuunsa viritetyn tiedon ja tekniikan taustalla. Kun teet ruokaa, lasket. Kun käynnistät puhelimen tai television, matematiikkaa tarvitaan. Jos joudut sairaalaan, hoitojen taustalla on uskomaton määrä laskentaan käytettyjä tunteja.
Matematiikka on edistystä, se on hyvinvointia. Matematiikka on universaali kieli. Tästä syystä haluamme kertoa, miten upea asia matematiikka on, ja miten tarvitsemme sitä vielä tuhansia vuosia eteenpäin. Tervetuloa mukanamme seuraamaan, kun esittelemme sata tarinaa matematiikasta!
#matematiikka100
Uusimmat Kaisa Vähähyyppä: Matematiikan kauneus ja kammo Mietin pitkään, miten otsikoisin tekstin ja päädyin niihin tuntemuksiin, joita itselläni on ollut matematiikasta. Pikkukoululaisen ajatuksia en enää muista, mutta jossain vaiheessa teini-iän lähestyessä, matematiikka alkoi tuntua vaikealta. En ymmärtänyt, ja tulokset olivat sen mukaiset ja kiinnostus väheni. Itseään ruokkiva kierre oli hyvässä vauhdissa. Tyttöjen ei ylipäätään odotettu osaavaan matematiikkaa, joten toteutin sujuvasti niitä … Jatka artikkeliin 33. Kaisa Vähähyyppä
Lue lisääUusimmat Juho Hassinen: Tutkijakerhosta Päivölään valkolakkia hakemaan Olen aina ollut kiinnostunut matematiikasta. Alakoulussa se oli sopivan haastavaa, mutta en ollut vielä kovin hyvä. Tapahtui kuitenkin jotakin, mikä muutti tulevaisuuteni. Käännekohta oli Ursan tutkijakerho, jossa aloitin seiskaluokkalaisena. Siellä ei aikailtu vaan monimutkaisia yhtälöitä, derivointia, integrointia ja matriiseja tuli vauhdilla käsittelyyn. Kerhoa veti nuori fysiikan opiskelija Antti Halava, jota … Jatka artikkeliin 32. Juho Hassinen
Lue lisääUusimmat Miika Huhtinen: Mukavien tarinoiden toivossa Projektorin kirkas valokeila piirtää valkoiselle taululle kuvan kädestä. Kädestä piirtämässä viivaimella ruutupaperille kuvioita. Opettajan tasainen ääni kertoo paperille syntyvien erilaisten kolmioiden ominaisuuksista. Pöytiensä ääressä istuu joukko oppilaita. Yksi oppilaista seuraa keskittyneesti taululla näkyvän käden liikkeitä. Keskittymisen voi huomata silmien väliin muodostuvista rypyistä. Toinen oppilas katsoo myös taululle, mutta katse … Jatka artikkeliin 31. Miika Huhtinen
Lue lisääUusimmat Laura Pasanen: Mitä matematiikka on opettanut minulle? Lukiossa tein mielestäni varmoja valintoja: pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa, mausteeksi ranskaa ja kuvaamataitoa. Olin päättänyt hakea opiskelemaan arkkitehdiksi lukion jälkeen, mutta ajattelin pitää ovia avoinna vielä muillekin aloille. En pelännyt työmäärää, ja niinpä ahkeralla harjoittelulla minusta tuli perinteinen kympin tyttö. Päästyäni sisään yliopistoon arvosanat kuitenkin menettivät merkityksensä. … Jatka artikkeliin 30. Laura Pasanen
Lue lisääUusimmat Anna-Maria Henell: Pääraaka-aineena matematiikka, eli miten matematiikasta tehdään tuote Jokainen osaa käyttää matematiikkaa mallintamaan määrää. Montako omenaa, montako euroa? Minä käytän matematiikkaa mallintamaan kokonaisia maailmoja. Matemaattisen mallintamisen ideana on muuttaa kappale joukoksi pisteitä, jotka ymmärtävät oman sijaintinsa suhteessa toisiinsa. Mieti kolmea pistettä, jotka yhdistetään viivoilla kolmioksi, ja pääset alkuun. Piste muuttuu datapisteeksi. Näihin datapisteisiin voidaan lisätä … Jatka artikkeliin 29. Anna-Maria Henell
Lue lisääUusimmat Mari Laurenius: Matematiikan voi oppia oppimisen esteistä huolimatta Aamu on aurinkoinen ja lämmin, vaikka jännitystä on ilmassa. Tänään uudet ekaluokkalaiset astelevat kouluun ensimmäistä kertaa. Niin myös Liisa ja Petteri. Liisa kulkee jännittyneenä hieman vitkastellen, huomaa matkalla nurmikolla kasvavat hauskat kukkaset ja oranssinkirjavan perhosen. Petteri astelee rivakasti keskittyneen näköisenä pian perille ja tietää nyt, että … Jatka artikkeliin 28. Mari Laurenius
Lue lisääUusimmat Mikko Kutvonen: Olen nähnyt muotoilun tulevaisuuteen – siellä yhdistyvät tekniikka, talous ja humanismi Kaikilla aloilla tarvitaan matematiikkaa – myös luovilla aloilla. Näin voidaan perustellusti todeta nykyaikaisen teknologisen kehityksen valossa. On jännittävää huomata, että viime aikaisessa taloustieteessä on painottunut inhimillisten ominaisuuksien ymmärtäminen. Vastaavasti muotoilun kentässä on nähtävissä suuntaus, jossa matemaattis-looginen päättelykyky on nostamassa päätään. Voidaan uskaliaasti väittää, … Jatka artikkeliin 27. Mikko Kutvonen
Lue lisääUusimmat Riina Salmivalli: Matematiikan opiskelu tarvitsee siltoja, ei siiloja Liian harva lukiolainen valitsee pitkän matematiikan ja liian moni lopettaa kesken. Yhä useammalla on huolestuttavan huonot taidot matematiikassa. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee STEM-osaamista ja kilpailukykymme on vaarassa nuorena tehtyjen opintovalintojen vuoksi. Kuulostaako tutulta? Varmasti meille kaikille. Matemaattisen osaamisen ympärillä käytyä julkista keskustelua käydään pitkälti sen varassa, kuinka … Jatka artikkeliin 26. Riina Salmivalli
Lue lisääUusimmat Silja Jalovaara: Matematiikalla muutetaan maailmaa Matematiikassa, kielissä ja klassisessa musiikissa on paljon samaa. Niitä yhdistää logiikka, rakenteet, johdonmukaisuus ja hallittu säännöistä poikkeamisen kauneus. Ihmisten kanssa on helpompi päästä samalle aaltopituudelle, kun ymmärtää heidän äidinkieltään ja sen ajatusmalleja. Musiikkiin rakenteet tuovat kauneuden ja nautinnollisuuden. Matematiikan avulla voi tehdä ihmisten arjesta paremman tunnistamalla trendejä, ennustamalla tulevaa, … Jatka artikkeliin 25. Silja Jalovaara
Lue lisääUusimmat Elina Hiltunen: Tytön ei tarvitse olla hyvä jätkä ollakseen hyvä tekniikassa Netissä leviää videoita, jossa pikkutyttö pukeutuu supersankariksi juhliin. Kaikki muut tytöt ovat pukeutuneet pinkeiksi prinsessoiksi. Supersankarityttöä ylistetään kommenteissa: hän on rohkea! Uskaltaa olla erilainen. Hänestä varmaan tulee jotain hienoa isona. Lauma pikkuprinsessoja taas ei kerää liiemmin ihailuja. He ovat vain korostettu esimerkki strereotypioista. … Jatka artikkeliin 24. Elina Hiltunen
Lue lisääUusimmat Rasmus Turkulainen: Parasta on futis ja matikka Olen 11-vuotias Rasmus Turkulainen. Olen harrastanut jalkapalloa jo 7 vuotta, ja viimeiset 3 vuotta olen pelannut Hongan Akatemiassa. Ensimmäisillä luokilla harrastin myös shakkia koulun shakkikerhossa mutta jouduin jättämään kerhon, koska se oli futistreenien kanssa päällekkäin. Koulussa lempiaineeni ovat liikunta ja matematiikka. Tykkään erityisesti matematiikan vaikeista tehtävistä. Matematiikka … Jatka artikkeliin 23. Rasmus Turkulainen
Lue lisääUusimmat Kaisa Keskitalo: Matematiikka avaa tulevaisuuden ovia Työskentelen Tampereen teknillisellä yliopistolla sen eteen, että saamme valittua tekniikan alalle mahdollisimman hyviä opiskelijoita. Onnistunut opiskelijarekrytointi auttaa osaltaan siinä, että yliopisto pystyy kouluttamaan tarpeeksi osaajia yhteiskunnan tarpeisiin. Kun aloitin työurani Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, törmäsin heti positiiviseen yhteishenkeen ja vahvaan mahdollistamisen meininkiin, mikä tekniikan alan yliopistoissa on. Sama kulttuuri … Jatka artikkeliin 22. Kaisa Keskitalo
Lue lisääUusimmat Minna Hannula-Sormunen: Matkani matematiikan maailmaan Reilut parikymmentä vuotta sitten lasten oppimisen tutkimusalueelta aiheekseni valikoitui sattuman oikusta pienten lasten matemaattisten taitojen kehitys. Villeimmissä unelmissanikaan en olisi osannut kuvitella millaisia tutkimuslöydöksiä edestäni tulevien vuosien aikana osuisi. Matkani alkumetreillä näytti vahvasti siltä, että olisi vaikea löytää mitään uutta pienten lasten matemaattisten taitojen kehityksestä. Piaget, Montessori, Fuson ja kumppanit … Jatka artikkeliin 21. Minna Hannula-Sormunen
Lue lisääUusimmat Sixten Korkman: Tarvitsemme teknologian osaamista ja kykyä rakentaa yhteistyötä yli rajojen 100 tarinaa matematiikasta -blogin vieraaksi saapui Sixten Korkman, taloustieteen Professor of Practice Aalto-yliopistosta. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen haastatteli Sixten Korkmania tulevaisuuden yhteiskunnasta ja muutoksen haasteista. Millaisena näet tulevaisuuden yhteiskunnan? – Edessä on monimutkainen maailma. Tähän muutokseen liittyy vahvasti uusi teknologia … Jatka artikkeliin 20. Sixten Korkman
Lue lisääMatti Alahuhta: Uskalla tarttua uusiin mahdollisuuksiin 100 tarinaa matematiikasta -blogin vieraaksi saapui tekniikan tohtori Matti Alahuhta, joka Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön puheenjohtajana toimiessaan käynnisti vuonna 2005 säätiön perinteen palkita ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia 5000 euron kannustuspalkinnoilla. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen haastatteli Matti Alahuhtaa tulevaisuuden yhteiskunnasta ja miten muutos haastaa kouluja ja oppimista. Millaisena näet tulevaisuuden … Jatka artikkeliin 19. Matti Alahuhta
Lue lisääUusimmat Minna Huotilainen: Laskukone vauvan aivoissa Aivotutkijana ajattelen, että matematiikalla on tosi tärkeä rooli tutkimuksessa. Oikeastaan koko aivotutkimusta ei olisi olemassakaan, ellei olisi matematiikkaan perustuvaa signaalinkäsittelyä ja tilastotiedettä. Ihmisen aivoista mitattava signaali on erittäin kohinainen, eikä siitä saisi selvää ilman suodattamista ja monenlaista keskiarvoistusta, virheenarviointia ja -korjausta. Yksittäisiin havaintoihin ei aivotutkimuksessa tukeuduta, vaan havaintoja tutkitaan tilastotieteen … Jatka artikkeliin 18. Minna Huotilainen
Lue lisääUusimmat Leena Pöntynen: Itsevarmuutta matematiikan osaamiseen – Imua oppimisen iloon! Peruskoulumaailmassa myllerrys jatkuu. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön yläkoulun 7. luokilla elokuussa. Se tarkoittaa aktivoivampaa työotetta, jossa oppilas on tekemisen keskiössä. Jos nykytilannetta tarkastellaan tutkimusten valossa, muutos ja sen tarve taitaa olla suurempi kuin arvaammekaan! Keskustellessani oppilaiden kanssa kouluvierailuillani kysyn heiltä usein, missä he ovat hyviä. … Jatka artikkeliin 17. Leena Pöntynen
Lue lisääUusimmat Kaisa Miettinen: Matematiikan avulla päätöksentekoa tukemaan Minulla ei ollut lukiossa selvää lempiainetta eikä kirkasta visiota siitä, mitä alkaisin opiskella yliopistossa. Valinta oli vaikeaa enkä silloin osannut aavistaa että alakseni valikoituisi päätöksenteon tukeminen. Päädyin opiskelemaan matematiikkaa, sillä sekin kiinnosti ja sisään pääsi ylioppilastodistuksella. Kaupungiksi Jyväskylä oli sopivan kokoinen eikä liian kaukana kotiseudultani Saimaan rannalta. Matematiikka … Jatka artikkeliin 16. Kaisa Miettinen
Lue lisääUusimmat Katja Mustonen: Tuoreen ylioppilaan mietteitä matematiikasta Minulle matematiikka on kuin toinen äidinkieli. Osaan toki vääntää englantia ja vähän ruotsiakin, mutta kaikista maailman vieraista kielistä matematiikka on ehdottomasti lähimpänä sisintäni. Onhan se myös suuri etu taitaa kieli, joka on kaikkialla maailmassa sama. Paloni matematiikkaa kohtaan alkoi jo ala-asteella, kun tutustuimme pikku hiljaa ensin numeroihin … Jatka artikkeliin 15. Katja Mustonen
Lue lisääUusimmat Maija Aksela: Matematiikan iloa pienestä pitäen! ”Matematiikka on tärkeää ja hyödyllistä!” Nämä kannustavat sanat muistuvat mieleeni lapsuudestani tätä kirjoittaessani. Vanhempien ja taitavien opettajien rooli on keskeinen lapsen matematiikan itsetunnon vahvistumisessa varhaisista vuosista lähtien. Mitä aikaisemmin lapsi saa positiivisia elämyksiä matematiikasta, niin sen parempi. LUMA-toiminnassamme on saatu hyviä tuloksia jo 3–6-vuotiailla lapsilla. Tarinallinen ja leikillinen … Jatka artikkeliin 14. Maija Aksela
Lue lisääUusimmat Kirsi Peltonen: Matematiikkaa taiteella Huvin vuoksi käsitteillä leikkiminen ja ratkaisujen etsiminen ilman erityistä päämäärää tai painostusta on jälkikäteen arvioiden ollut keskeisin kannustin matematiikkapainotteisiin valintoihini kouluajoilla. Kun vuosia myöhemmin matematiikan tekemisen myötä aloin hieman ymmärtää mistä sen tutkimuksessa on kysymys, huomasin myös, että erilaiset käsityöharrastukseni ovat olleet täsmälleen saman tarpeen erilaisia ilmenemismuotoja. Käsillä tekemisen … Jatka artikkeliin 13. Kirsi Peltonen
Lue lisääUusimmat Esko Aho: Digitalisaatio lisää yksilöllisyyttä opetuksessa 100 tarinaa matematiikasta -blogin vieraaksi saapui entinen pääministeri, East Officen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen haastatteli Esko Ahoa digitalisaatiosta, matematiikan opiskelusta ja koulujen kohtaamista haasteista. Miten näet tulevaisuuden digitaalisen yhteiskunnan? Kun puhutaan digitalisaatiosta, ongelmana on, että emme ymmärrä, kuinka iso muutos on kyseessä … Jatka artikkeliin 12. Esko Aho
Lue lisääUusimmat Petri Laarne: Matematiikan kauneutta jakamassa Matemaattinen heräämiseni tapahtui lukion toisena vuonna. Olen pienen ikäni ollut kohtalaisen näppärä laskemaan, mutta matematiikka oli tuntunut pelkältä tylsältä välineeltä kiinnostavampien asioiden tavoitteluun. Nyt kuitenkin palaset loksahtivat kohdalleen: aloin ymmärtää, miksi matikantunnilla asiat tehdään välillä pidemmän kautta. Logiikka matematiikan taustalla alkoi tuntua tavoittelemisen arvoiselta, eikä kyse enää ollutkaan … Jatka artikkeliin 11. Petri Laarne
Lue lisääUusimmat Ben Wilson: My Life with Mathematics When I’m asked what I think of mathematics, I feel it is almost akin to having a special power that – although I’m not a mathematician – allows me to see a hidden beauty in the world. For example, from the arrangement of water molecules in ice to … Jatka artikkeliin 10. Ben Wilson
Lue lisääMatematiikka on pienestä pitäen ollut niin sanotusti ”sydäntä lähellä”. Lukujen, funktioiden ja geometristen muotojen suhteet toisiinsa näyttäytyivät kauniina ja mielenkiintoisina. Kun matematiikka kiinnosti, sitä toki myös oppi helposti.
Lue lisääMatematiikka on pienestä pitäen ollut niin sanotusti ”sydäntä lähellä”. Lukujen, funktioiden ja geometristen muotojen suhteet toisiinsa näyttäytyivät kauniina ja mielenkiintoisina. Kun matematiikka kiinnosti, sitä toki myös oppi helposti.
Lue lisääOn vuosi 1879 Keisari Vilhelm I:n Berliinissä. Psykologi Thomas Ebbinghaus istuu työpöytänsä ääressä ja toistaa metronomin tahdissa paperista tavuja: “XOH”, “BOK”, “YAT”… Thomas lukee päivittäin tuhansia tavuja ja yrittää palauttaa ne mieleensä myöhemmin kirjaten ne ylös.
Lue lisääMinä olen kosmologi, ja käytän joka päivä työssäni yliopistotason matematiikkaa. Kosmologia on fysiikan osa-alue, joka tutkii maalimankaikkeuden rakennetta ja historiaa. Tieteenalan piiriin kuuluu kaikki alkuräjähdyksestä galaksien ja galaksijoukkojen muodostumiseen, pimeään aineeseen ja pimeään energiaan.
Lue lisääLähes jokainen suomalainen tietää, että matematiikka on nykymaailmassa tärkeää. Silti moni kyseenalaistaa sen tärkeyden omalla kohdalla. Opettajana olen usein tämän ongelman edessä: ”Mitä hyötyä eläinlääkärille on siitä, että osaa derivoida?”
Lue lisääDraaman kaaren vuoksi toivoisin, että minulla olisi kerrottavana toisenlainen tarina siitä, miten päädyin opiskelemaan fysiikkaa ja meteorologiaa; että voisin kertoa olleeni jonkinlainen luonnontieteiden Harry Potter, joka ponnistaa numeroiden maailmaan ympäristön vastustuksesta huolimatta.
Lue lisääSuomalainen koulu niittää kunniaa tasapuolisuudellaan: Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on kansainvälisten vertailujen pienimpiä. Silti parantamisen paikkojakin löytyy. Esimerkiksi lukion oppikirjat ovat monelle perheelle merkittävä investointi.
Lue lisää- 1
- 2
- Seuraava »