Uusimmat

Kaisa Keskitalo: Matematiikka avaa tulevaisuuden ovia

Työskentelen Tampereen teknillisellä yliopistolla sen eteen, että saamme valittua tekniikan alalle mahdollisimman hyviä opiskelijoita. Onnistunut opiskelijarekrytointi auttaa osaltaan siinä, että yliopisto pystyy kouluttamaan tarpeeksi osaajia yhteiskunnan tarpeisiin.

Kun aloitin työurani Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, törmäsin heti positiiviseen yhteishenkeen ja vahvaan mahdollistamisen meininkiin, mikä tekniikan alan yliopistoissa on. Sama kulttuuri on vahvasti läsnä meillä TTY:lläkin. Seuraava oivallukseni itselleni uutta alaa kohtaan syntyi koulutuksen osaamistasosta. Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoa ei suoriteta massaluentojen ja kirjatenttien putkessa vaan opetus on alusta asti yhdessä tekemistä ja oppimista. On ihan selvää miksi suomalaisten diplomi-insinöörien osaamista arvostetaan maailmalla ja valmistuneet työllistyvät erinomaisesti, koulutus on oikeasti kovatasoista!

Tekniikan alalle hakeutuvilta odotetaan matematiikan hallintaa, koska alan opetus pohjaa matemaattis-luonnontieteelliselle pohjalle. Yliopistossa seurataan huolestuneena sitä, että pitkän matematiikan kirjoittaneiden määrät ovat olleet pidempään laskussa. Kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten ja vertailujen mukaan suomalaisten nuorten matematiikan osaaminen on laskenut. Heikentyvä osaamistaso heikentää myös tekniikan alan rekrytointipohjaa ja sitä kautta mahdollisesti Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Parhaillaan tehtävät opiskelijavalintauudistukset korostavat lukioaikaisia valintoja korkeakouluun siirtymisessä. Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon hakupainealoista ja miten ylioppilasarvosanoilla halutaan valita tulevaisuudessa yhä enemmän opiskelijoita suoraan korkeakouluihin. Opiskelijavalintauudistuksen yhteydessä pitäisi keskustella enemmän myös siitä, miksi nuorten hakeutuvat erityisesti hakupainealoille? Miten eri aloista kerrotaan? Tekniikan alalle keskeiset oppiainevalinnat tehdään jo peruskoulun ja lukion nivelvaiheessa. Motivaatio luonnontieteitä kohtaan syntyy kuitenkin jo aikaisemmin, kodin ja koulun asenneilmapiirissä.

Tapaan työssäni lukiolaisia, heidän vanhempiaan ja opinto-ohjaajia ja olen huomannut, että tekniikan alaa kohtaan on olemassa jonkin verran ennakkokäsityksiä, jotka eivät vastaa todellisuutta. Tämä kertoo siitä, että tekniikan alan monipuolisuutta ja mahdollisuuksia ei tunneta tarpeeksi hyvin. Tarvitaan asenne- ja vaikuttamistyötä, jotta saamme yhä useamman lapsen ja nuoren motivoitua luonnontieteiden opiskeluun ja enemmän hakijoita erilaisista taustoista hakemaan tekniikan alalle. TTY:llä yritämme vastata tähän aktiivisen lukioyhteistyön lisäksi esimerkiksi siten, että toivotamme kaikki Pirkanmaan 9-luokkalaiset tutustumaan yliopiston toimintaan samalla kun he vierailevat Yrityskylässä TTY:n tiloissa.

En lukenut itse lukiossa pitkää matematiikkaa yhtä kurssia pidemmälle. Muistan, että päätös vaihtaa lyhyeen matematiikkaan syntyi melko nopeasti ja vailla ymmärrystä siitä, mille aloille matematiikan ja luonnontieteiden lukemisella olisi merkitystä. Mielessä oli lähinnä ”enhän minä tätä mihinkään tarvitse”. Valintani eivät välttämättä olisi muuttuneet, mutta ne olisi ollut hyvä tehdä oikeaan tietoon nojaten.

Kaisa Keskitalo, suunnittelija, Tampereen teknillisen yliopisto