Tulevaisuuden tekijät:
Rehua ja ruokaa – tulevaisuuden proteiinituotannon tutkimus ja pilotointi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Jero Ahola
Teknologian tutkimuskeskus VTT, Juha-Pekka Pitkänen
Uusimmat
Proteiinia sähköstä ja hiilidioksidista
Juha-Pekka Pitkänen, VTT
Ruokaketju aiheuttaa noin viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Se mitä syöt ei siis ole yhdentekevää. Neo-Carbon Food proteiini valmistetaan sähkön ja hiilidioksidin avulla ilman maankäytön vaikutuksia. Se vastaa kahteen merkittävään globaaliin kysymykseen: kuinka estää hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä ja kuinka tuottaa ruokaa kasvavalle ihmisväestölle. Pohjimmiltaan se mahdollistaa ilmastonmuutoksen syömisen pois suupala kerrallaan.
Tehokas ja kuormittamaton tuotantotapa
Neo-Carbon Food -projekti kehittää radikaalisti uutta puhtaan proteiinin tuotantoa raaka-aineina hiilidioksidi, uusiutuva sähkö, vesi ja kivennäisaineet. Tämä mahdollistaa elintarviketuotannon riippumatta ympäristöllisistä rajoitteista, kuten ilmastosta, säästä ja maaperästä. Aurinkoenergiaan kytketty tuotanto tuottaa proteiinia tehokkaammin auringonvalosta kuin fotosynteesi, mikä mahdollistaa yli kymmenen kertaa tehokkaamman maankäytön verrattuna esimerkiksi soijan tuotantoon. Tuholaisten torjunta-aineita tai keinokastelua ei tarvita, jolloin vältytään ympäristövaikutuksilta, kuten kasvihuonekaasupäästöiltä ilmakehään ja veden rehevöitymiseltä eikä toimintaa rajoita veden saannin vaikeudet. Tuotanto voi tapahtua lähes kaikkialla maailmassa tai jopa avaruudessa.
Tutun oloinen fermentointiprosessi
Neo-Carbon Food -prosessi on samankaltainen fermentaatioprosessi kuin oluen valmistus, mutta sokerien sijaan proteiinipitoisten solujen energialähde on sähkö. Prosessissa käytetty organismi luo kaikki aminohapot, proteiinit, hiilihydraatit, lipidit ja vitamiinit. Näin valmistettua yksisoluproteiinia voidaan käyttää proteiinipitoisena elintarvikkeiden ainesosana erilaisissa elintarviketuotteissa. Sellaisenaan materiaali näyttää ja maistuu vehnäjauholta, mutta se sisältää 50 prosenttia proteiinia. Aminohappokoostumus on verrattavissa soijaan ja sisältää kaikki ihmisravinnon vaatimat aminohapot.
Tällä hetkellä prosessi on laboratoriomittakaavassa, mutta tavoitteena on ensimmäinen tuotantolaitos vuonna 2022. Koska kyseessä on täysin uudenlainen ruoka-aine, kehittämiseen kuuluu myös testaus sen osoittamiseksi, että tuotettu yksisoluproteiini on ihmisravinnoksi turvallista. Toteutuessaan jo ensimmäinen tuotantolaitos pystyy tuottamaan vuosittain proteiinia 50 miljoonaa ateriaa varten.
Neo-Carbon Food on tutkimusprojektikokonaisuus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä (VTT) ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT), jota ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö. VTT:llä tutkimusta on johtanut Juha-Pekka Pitkänen ja LUT:ssa Prof. Jero Ahola.