Onnistunut tuotekehitys vaatii empatiaa – ja sen rakentumista yrityksessä voi mitata
Käyttäjäymmärrys on yritysten elinehto. Ne menestyvät, jotka palvelevat loppukäyttäjien syvimpiä tarpeita ja ratkaisevat heidän ongelmiaan. Teknologisia ratkaisuja kehittävien insinöörien pitää siksi ymmärtää ihmisten käyttäytymistä. Empaattinen insinööri -hanke tutkii, miten tuotekehittäjän ja käyttäjän keskinäinen ymmärrys rakentuu ja siirtyy eteenpäin yrityksessä.
Hanke on jo kehittänyt empaattisen tarkkuuden mittarin. Se mittaa, miten hyvin yrityksen tuotekehittäjä ymmärtää käyttäjää. Kahden satunnaisesti kohtaavan ihmisen kommunikaatiossa empaattinen tarkkuus on 30 prosenttia. Jos samasta kulttuuritaustasta tulevat tuotekehittäjä ja käyttäjä keskustelevat uudesta tuotteesta, tarkkuus nousee jopa 50 prosenttiin. Jos taas käyttäjä ja tuotekehittäjä ovat erilaisista kulttuuritaustoista, tarkkuus laskee 20 prosenttiin.
Hankkeen tavoitteena on ymmärtää, mikä vaikuttaa tuotekehittäjän ja käyttäjän välisen ymmärryksen rakentumiseen. Tutkimme myös, miksi ymmärrys on heikkoa, kun tuotekehittäjällä ei ole suoraa yhteyttä käyttäjään vaan hän saa käyttäjätiedon muualta organisaatiosta.
Suuri osa keskinäisestä ymmärryksestä rakentuu tiedostamatta. Siksi mittaamme ihmisten tiedostamattomien reaktioiden synkronoitumista kasvon liikkeistä sekä aivokuvauksen menetelmin. Hypoteesina on, että mitä tarkemmin tuotekehittäjä ymmärtää käyttäjää, sitä samankaltaisempia heidän kasvonliikkeensä ja aivotoimintansa ovat. Tiedostamattomista toiminnoista luodaan uusia mittareita empaattiselle tarkkuudelle.
Suora vuorovaikutus tuotekehittäjän ja käyttäjän välillä ei ole aina mahdollista. Siksi on tärkeää osata viestiä käyttäjäymmärrystä eteenpäin organisaatiossa. Sovellamme tarkkuuden mittareita siihen, kuinka empaattisesti tarkka tieto siirtyy toisille tuotekehitykseen osallistuville.
Projektin lopputulema on lisääntynyt ymmärrys siitä, missä määrin kasvon liikkeiden ja aivotoiminnan samankaltaisuus selittää käyttäjäymmärrystä sekä suorassa että epäsuorassa kanssakäymisessä. Lisäksi validoimme kolme empaattisen tarkkuuden mittaria kolmella eri käyttäytymisen tasolla: mittaamalla mielen sisältöjen samankaltaisuutta, mittaamalla fysiologisia kasvojen liikkeitä sekä mittaamalla aivojen toimintaa.
Tutkimus edistää yritysten käyttäjälähtöistä suunnittelua ja auttaa niitä suuntaamaan resurssejaan viisaasti. Siinä kehitetyt mittarit tarjoavat hyvän pohjan neurotieteiden tulevaisuuden tutkimusaiheille, kuten esimerkiksi siihen, miten etäyhteyksillä tapahtuva vuorovaikutus vaikuttaa empatiaan ja toistemme ymmärtämiseen.
Hankkeen johtaja: professori Katja Hölttä-Otto
Organisaatiot: Aalto-yliopisto
Myönnetty rahoitus: 150 000 euroa