Matematiikka-päivä synnytti ideamyrskyn

Keskustelupaneelissa oli mukana 10 osaajaa eri aloilta, panelistit vasemmalta oikealle: vararehtori Sampo Lokki, SYK; toimitusjohtaja Hanno Nevanlinna, Futurice; opetuksesta vastaava vararehtori Petri Suomala, Aalto-yliopisto; johtava asiantuntija Leena Pöntynen, Teknologiateollisuus; professori Erno Lehtinen, Turun yliopisto; rehtori Bob Karlsson, Raaseporin kaupunki; asiantuntija Riina Kopola, Sitra; toimituspäällikkö Harri Junttila, Teknikka&Talous; tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää, Tulevaisuuskoulu

Maailman nopea muutos asettaa uudenlaisia haasteita ja tavoitteita niin matematiikan oppimiselle kuin sen opettamiselle.  On selvää, että tulevaisuuden työelämässä tarve matemaattiselle ajattelulle ja ongelmanratkaisukyvylle kasvaa. Tutkimustulokset lasten ja nuorten kiinnostuksesta matematiikkaan ovat kuitenkin huolestuttavia, kuinka saisimme matematiikkainnostuksen nousuun?

 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Matematiikka-päivä keräsi Helsingin yliopiston Tiedekulmaan innostuneen joukon keskustelijoita. Keskusteluun osallistui paitsi 10-henkinen, eri alojen osaajista koostuva paneeli, myös aktiivinen yleisö.

”Globaalit haasteet tarvitsevat ratkaisijoikseen monialaista osaamista. Nyt on tärkeää keskittyä ratkaisuihin: miten saisimme aidon muutoksen aikaiseksi?” pohjusti keskustelua Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen.

Matematiikan oppimisen ja opettamisen haasteet on tietenkin hyvä lyödä ensin pöytään, jotta niihin voidaan miettiä ratkaisuja. Keskustelussa nousi esiin muun muassa seuraavanlaisia haasteita:

  • Lasten matematiikkakiinnostus ja käsitys omista matematiikkataidoista lopahtavat varhain, usein jo esikouluiässä.
  • Opetuksessa ei pystytä erottamaan niitä, jotka tarvitsevat tukea matematiikka-ahdistukseen, eikä toisaalta niitä, jotka haluaisivat oppia enemmän ja nopeammin.
  • Vanha dikotomiakäsitys siitä, että matematiikkapäätä joko on tai ei, jyllää edelleen.
  • Koulumatematiikan ja arjen matematiikan yhteyttä pitäisi vahvistaa.
  • Koululaisten on vaikea hahmottaa, mitä matematiikan osaamisella voi tulevaisuudessa tehdä.
  • Opetuksessa siirrytään liian nopeasti eteenpäin, eikä anneta aikaa ymmärryksen syntymiselle.
  • Rajut leikkaukset koulutuksen resursseissa näkyvät.

Teksti: Sini Kaukonen