Tutkimusrahoitusta akkujen eliniän pidentämisestä aina paremman digiturvallisuuden varmentamiseen

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 3,5 miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta kahdeksalle hankkeelle.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin tänä vuonna kymmenettä kertaa. Monia hakemuksia yhdisti se, että hakija oli uransa alkuvaiheessa oleva professori, jolla on kansainvälistä taustaa. Ilahduttavan monissa hakemuksissa haluttiin tehdä myös tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.

Tulevaisuuden tekijät-ohjelma rahoittaa kunnianhimoisia tutkimushankkeita, jotka pyrkivät innovatiivisuuteen ja kestäviin tulevaisuuden ratkaisuihin. Säätiö myönsi tutkimusrahaa tänä vuonna 3,5 miljoonaa euroa. Se on yli puoli miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

“Hakemuksissa korostui monien tutkimusideoiden pyrkimys parantaa eri teollisuudenalojen kykyä uudistua ja olla ratkaisemassa aikamme isoja kriisejä sekä parantaa Suomen resilienssiä eli kriisinkestävyyttä”, kertoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Antti Aarnio.

Suurimman rahoituksen nappasi LUT-yliopiston johtama tutkimus, joka kehittää uusia magneetittomia vetomoottoreita. Sähköllä toimivat vetomoottorit ovat liikenteen sähköistymisen edellytys. Perinteiset vetomoottorit nojaavat harvinaisiin maametalleihin, joiden louhinta kuormittaa ympäristöä ja altistaa geopoliittisille riskeille. Magneetiton moottori ehkäisee tätä riippuvuutta ja vahvistaa toimitusketjujen kestokykyä.

Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen saivat vuoden 2025 haussa seuraavat hankkeet:

Jani Oksanen (Aalto-yliopisto, 600 000 euroa): DDTEL-hanke kehittää uusia puolijohteiden yhdistelmiä, joiden tavoitteena on tuottaa muun muassa tehokkaampia LED-valoja ja aurinkokennoja. Onnistuessaan yhdistepuolijohteiden sovelluksilla olisi valmius muuttaa kemiallisia prosesseja ja valoa sähköksi. Kehitettävän teknologian tavoitteena on luoda mahdollisuuksia uusille sovelluksille  ja kaupalliselle syväteknologialle.

Jussi Sopanen (LUT-yliopisto, 635 000 euroa): Sähköllä käyvillä vetomoottoreilla on tärkeä rooli liikenteen vihreässä siirtymässä. Hankkeen tavoitteena on kehittää magneetiton vetomoottorivaihtoehto sähköajoneuvoille, mikä olisi myös kustannustehokas ja tarpeeksi kovalla suorituskyvyllä varustettu. Ratkaisu poistaisi riippuvuuden perinteisten magneettien vaatimista harvinaisista maametalleista. Pitkällä tähtäimellä se parantaa energiatehokkuutta ja vahvistaa Suomen asemaa kestävän teknologian edelläkävijänä.

Daniel Martin Yega ja Satu Häkkinen (Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto, 500 000  euroa): Hankkeen tavoitteena on luoda uusi, päästötön menetelmä muovijätteen kierrättämiseksi korkean lisäarvon tuotteiksi, biohajoaviksi polymeereiksi ja vihreäksi vedyksi. Hanke on yksi vastaus globaaliin muovijäteongelmaan ja se tukee kiertotalouden ja vetytalouden tavoitteita Suomessa.

Emre Kapucu (Tampereen yliopisto, 265 000 euroa): Hanke kehittää organ-on-chip -teknologiaan perustuvaa, tekoälyä hyödyntävää päätöksenteon tukialustaa Parkinsonin taudin lääkehoidon tehostamiseen. Tämä uusi teknologia parantaa mahdollisuuksia Parkinsonin tehokkaaseen ennakointiiin ja hoitoon, on sovellettavissa vastaaviin neurologisiin sairauksiin ja säästää terveydenhuollon kustannuksia.

Russell W.F Lai (Aalto-yliopisto, 330 000 euroa): Hanke kehittää uusia, tehokkaita kryptografisia järjestelmiä, joilla voidaan todistaa ja varmentaa laskennan eheys salatussa datassa. Näiden järjestelmien sovellukset parantavat tietojen salausta ja laajemmin tietoturvaa digiympäristössä, esimerkiksi pankeissa ja terveydenhuollossa.

Riku Jäntti (Aalto-yliopisto, 500 000 euroa): Hankkeen tavoitteena on luoda kustannustehokas ja helposti skaalautuva langaton hybridijärjestelmä, joka tarjoaa edullisen vaihtoehdon teollisuuden 5G-verkkojen toistaiseksi haastavalle käyttöönotolle. Ratkaisu mahdollistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten helpomman siirtymisen langattomiin, älykkäisiin tuotantojärjestelmiin.

Yaolin Xu (Aalto-yliopisto, 500 000 euroa): Hankkeessa kehitetään edistyneitä pulssilatausmenetelmiä, joilla saavutetaan pikalataus akuissa ja jotka pidentävät akkujen käyttöikää, säilyttäen niiden kapasiteetin ja parantaen niiden turvallisuutta. Teknologia parantaa myös sähkönvarastoinnin edellytyksiä. Hanke tukee Suomen akkustrategiaa, kiertotaloustavoitteita ja energiaomavaraisuutta.

Jukka Heikkonen (Turun yliopisto, 200 000 euroa): Hanke kehittää täysin satelliiteista riippumattoman paikannus- ja navigointiratkaisun automatisoidulle lentoajoneuvoille (UAV). Ratkaisu muodostaa ajoneuvolle etukäteen “sisäisen kartan”, jota vasten reaaliaikaisia havaintoja verrataan. Tämä takaa paikannuksen myös häiriö- ja katvealueilla tai kaupunkiympäristöissä. Projektin tavoitteena on automatisoitujen puolustusjärjestelmien navigoinnin toimintavarmuuden ja turvallisuuden parantuminen.

Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa on nyt myönnetty yhteensä 30,6 miljoonaa euroa yhteensä 60 tutkimushankkeelle. Projekteja on hyödynnetty yliopistojen opetuksessa, ja ne ovat sysänneet alkuun jopa uuden koulutusohjelman. Hankkeiden tuloksena on syntynyt korkeatasoisen tieteen lisäksi kasvavia osaamiskeskittymiä, uutta yritysyhteistyötä sekä kansainvälisesti merkittäviä start-up-yrityksiä.

Lisätietoja:

Antti Aarnio

asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö

puh. 040 503 6634

antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.