Säätiö myönsi 1000 euron stipendejä huippupistein pitkän matematiikan kirjoittaneille ylioppilaille 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi stipendit 195 uudelle ylioppilaalle, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matematiikan huippupistein. Stipendit kirittävät lukiolaisia  hyviin suorituksiin lukion matematiikan opiskelussa.   

Tampereen lukiot kahmivat stipendejä

Suurimpia stipendirohmuja tänä kevänä olivat erityisesti lukiot, joilla on matematiikan ja luonnontieteiden erityinen koulutustehtävä. Näitä lukioita oli peräti viisi kahdeksan parhaan joukossa. Ykköspaikalle nousi ensimmäistä kertaa Tampereen klassillinen lukio, jonne myönnettiin 12 stipendiä.  Tampereelta erinomaisesti pärjäsi myös Sammon keskuslukio, jonne meni viisi stipendiä.

”Lukiomme menestyksen taustalla ovat tietenkin innostuneet ja lahjakkaat nuoret. He eivät ole ainoastaan innostuneita matematiikasta vaan nauttivat selvästi useiden aineiden opiskelusta”, sanoo Tampereen Klassillisen lukion rehtori Kari Hanninen.

Tampereen Klassillisessa lukiossa pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on huikea: 169 kokelaasta noin 80 % kirjoitti pitkän matematiikan. Vuosittain lukioon otetaan 72 opiskelijaa luonnontieteiden painotusluokalle. Pitkän matematiikan kirjoittaa siis iso osa myös yleislinjan opiskelijoista.

Yhdeksi syyksi matematiikkainnostukseen rehtori näkee loistavan matematiikan opettajatiimin.

” Meillä on toki kaikissa aineissa loistavat opettajat mutta matikan opettajilla on kyllä aivan poikkeuksellinen tiimi. He ovat viisi erilaista persoonaa, ja heillä jokaisella on myös omanlaisensa opetustyyli. He sopivat opetuksen suuntaviivat yhdessä, mutta kukin heistä säilyttää opetuksessa oman tapansa opettaa. Tämä on meidän suuri vahvuus, sillä silloin jokaiselle opiskelijalle löytyy sopivin opettaja ja opiskelutyyli”, kiittelee Hanninen.

Matematiikka ajattelun taitona

Säätiö on tukenut matematiikan oppimista jakamalla stipendejä myös Joustavaan matematiikkaan -koulutuskokonaisuuden suorittaneille opettajille. Osuvasti tämän kevään ylioppilaskokeissa oli tehtäviä, joissa kokelaiden joustavan matemaattisen ajattelun taidot laitettiin testiin. Sekä pitkän että lyhyen matematiikan toisessa tehtävässä annetut yhtälöt pyydettiin ratkaisemaan kahdella tavalla; sulkeet auki kertomalla ja kertomatta. Lyhyessä matematiikassa kaksi yhtälöä ratkaistiin molemmilla tavoilla, mutta pitkässä oli neljä yhtälöä ratkaistavana, jolloin jäi valinnanvaraa tilanteeseen sopivan menetelmän valitsemiselle.

”Voisi sanoa, että YO-kokeen tehtävistä näkee, pystyykö ratkaisija pakotettuna tuottamaan tilanteeseen erityisen sopivan ratkaisun. Pitkän matematiikan tehtävässä voi saada epäsuorasti tietoa myös siitä, kumpaa ratkaisutapaa ratkaisija pitää parempana kyseiseen yhtälöön,” sanoo Joustavaan Matematiikkaan -kouluttaja ja tutkija Dimitri Tuomela.

”Oppimisen kannalta ei ole välttämättä hyödyllistä, jos auktoriteetti – opettaja, vanhempi tai toinen oppilas –  kertoo mikä on paras ratkaisu, koska oma näkemys ei välttämättä ehdi muodostua. Juuri oman perustellun mielipiteen muotoilu on joustavuutta kehittävää aivotyötä.”

Matematiikka ei ole siis ainostaan ylioppilaskokeen aine vaan taito, jonka osaamista ja soveltamiskykyä vaaditaan tulevaisuudessa yhä enemmän. 100-vuotissäätiön asiamies ja johtaja Antti Aarnio kertoo, että stipendillä säätiö haluaa kannustaa lukiolaisia tavoittelemaan huippuosaamista matematiikassa. Se on myös viesti opiskelijoille, että teknologia-ala tarjoaa mielenkiintoisia haasteita matemaattisista aloista kiinnostuneille.

“Kaikki suuret kriisit maailmassamme –  puhutaan sitten ilmastonmuutoksesta, luontokadosta, pandemioista tai turvallisuudesta – vaativat ratkaisijoiksi myös vahvoja matematiikan osaajia. On tärkeää, että jaksamme vuodesta toiseen panostaa nuoriin, jotta heillä on tulevaisuuden ratkaisuihin riittävä osaaminen”, Aarnio sanoo.

Kaikki palkitut ylioppilaat, kevät 2022

Säätiön yleiset ohjeet pitkän matematiikan stipendeille