Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi rahoitusta neljälle tutkimushankkeelle yhteensä 700 000 euroa. Keskenään erilaisia hankkeita yhdistää aidosti uudenlainen näkökulma ja big datan rooli keskeisenä mahdollistajana.

– Säätiön hallitus haki kevään tutkimushaussa erityisesti rohkeita avauksia, joissa yhdistetään erilaisia toimijoita uudenlaisella tavalla. Tällaisilla monialaisilla hankkeilla on potentiaalia vaikuttaa teknologiateollisuuden ja koko Suomen tulevaisuuteen merkittävällä tavalla, säätiön asiamies Laura Juvonen sanoi.

Kevään haussa rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille: "Health Capital" (350 000 euroa); "The Naked Approach" (150 000 euroa), "OppVille" (100 000 euroa) ja "Kansakunnan tunneaallot" (100 000 euroa).

Rohkeissa tutkimusavauksissa yhdistetään erilaisia toimijoita uudenlaisella tavalla.

UUDENLAINEN TOIMINTAMALLI HYVINVOINTI- JA TERVEYSALAN SOVELTAVAN TUTKIMUKSEN TOIMIJOILLE

"Health Capital & Data-Driven Healthcare" on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Metropolia-ammattikorkeakoulun sekä terveysteknologia-alan yritysten yhteinen hanke.

Pyrkimyksenä on synnyttää mukana olevien toimijoiden erilaista hyvinvointi- ja terveysosaamista hyödyntävä ekosysteemi. Hankkeessa tähdätään konkreettiseen kokeiluympäristöön ja soveltavaan, tarvelähtöiseen tutkimukseen, jossa hyödynnetään ICT-alan tutkimus- ja teknologiaosaamista.

– Health Capital -klusterin tavoitteena on käynnistää merkittävä uudistumisprosessi terveyden ja hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseksi sekä saattaa suomalainen terveysteknologiasektori entistäkin vahvempaan kansainväliseen nousuun. Ensimmäisenä hankkeen toimijoille rakennetaan yhteinen työskentely- ja kohtaamispaikka Meilahden kampusalueelle Helsinkiin, kertoo tutkimushanketta vetävä professori Kimmo Kaski Aalto-yliopistosta.

Tässä yhteydessä käynnistyy myös tutkimuksellisempi, datalähtöiseen terveydenhuoltoon keskittyvä hanke. Datalähtöinen terveydenhuolto (Data-Driven Healthcare) keskittyy yksilöllisen terveystiedon mittaamiseen ja keräämiseen sekä siitä saadun big datan analyysiin. Ns. Yksilöllisestä lääketieteestä odotetaan seuraavaa suurta läpimurtoa hyvinvointi- ja terveysalalla ja yrityksissä. Sen avulla pystytään selvittämään, miten yksilöiden väliset geneettiset erot vaikuttavat hoitojen vaikutuksiin, jotta hoidot ja resurssit pystytään kohdentamaan paremmin.

– Hankkeeseen toivotaan erityisesti mukaan suomalaisia ICT-alan startup-yrityksiä, Kaski sanoo.

KUINKA ASIOIDEN INTERNET VOI HYÖDYTTÄÄ YHTEISKUNTAA JA SYNNYTTÄÄ UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA?

"The Naked Approach" -hankkeessa etsitään keinoja, joilla Suomi pärjää asioiden internetin maailmassa.  Pyrkimyksenä on tukea yhteiskunnan kestävää muutosta ja hyödyntää sensoreiden tuottamaa dataa niin yhteiskunnan kuin kilpailuedun parantamiseksi. Hankkeessa on Demos Helsingin lisäksi mukana monia yliopistoja ja VTT.

– Tutkimusyliopistot rakentavat laitteettoman toimintaympäristön teknisiä komponentteja, erilaisia sensoreita, jotka muun muassa keräävät itse oman energiansa. Näiden sensorien keräämän valtavan tietomäärän päälle voimme rakentaa mitä kiinnostavampia uusia palveluita ja ratkaisuja. Näitä uusia mahdollisuuksia kartoitamme tässä hankkeessa, ennakointia johtava tutkija Johannes Koponen Demos Helsingistä kertoo.

Demos Helsinki tekee skenaariotyötä, jossa pyritään saamaan suomalaiset yritykset, järjestöt ja tutkijat miettimään, mitä pohjoismainen esineiden ja asioiden internet voisi olla – ja mitä se tarkoittaa yhteiskunnan ja yritysten kannalta.

– Pelkkä hieno teknologia ei riitä, vaan pitää varmistaa, että pääsemme hyödyntämään myös sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Riskinä on, että teemme hienoja teknisiä ratkaisuja, mutta joku toinen ulkoinen toimija rohmuaa hyödyt. Pohjoismaisessa luottamusyhteiskunnassa, jos jossain, olisi mahdollisuus luoda kestävää muutosta big datalla, Koponen kuvaa ja antaa esimerkin:

– Älykäs hammasharja ei vielä sinällään ole mitään ihmeellistä, mutta kun saamme kerättyä hammasharjoista dataa kymmeniltä tuhansilta ihmisiltä, pystytään tietomassaa hyödyntämään esimerkiksi aamuliikenteen suunnittelussa ja sujuvoittamisessa – ja ehkä myös bisneksessä.

BIG DATASTA EVÄITÄ OPETUKSEEN…

Turun yliopiston "OppVille"-projektissa tutkitaan oppimisanalytiikan hyödyntämistä ennustamisessa. VILLE-järjestelmä kerää automaattisesti huomattavan määrän tietoa opiskelijoiden suorituksista. Tätä tietoa analysoimalla opetusta voidaan kehittää monin tavoin, esimerkiksi löytää erityistä ohjausta tarvitsevat opiskelijat.

– Oppimisanalytiikasssa ja sen hyödyntämisessä lepää koko koulutusjärjestelmämme tulevaisuus. Oppimisympäristöjen tallentamien datan avulla voimme tunnistaa automaattisesti opiskelijoiden oppimisvaikeudet ja etenemisesteet joustavan ja nopean valmistumisen mahdollistamiseksi. Tutkimuksen vetäjä, dosentti Mikko-Jussi Laakso toteaa.

…JA KANSAKUNNAN MIELIALOJEN JA AJATUSTEN TULKINTAAN

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen "Kansakunnan tunneaallot"-hanke rakentaa Suomi24-aineistoa tutkijoiden ja yritysten käyttöön. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja keskusteluaineisto, jota analysoimalla voidaan löytää kiinnostavaa, myös yrityksissä hyödynnettävää tietoa suomalaisten keskusteludynamiikasta, asenteista ja tunteista.

– Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on luoda niin yritysten kuin tutkijoiden käyttöliittymä, jonka avulla voi helposti seurata esimerkiksi kansakunnan mielialoja, uusien ajatusten leviämistä ihmiseltä toiselle, poliittisten argumenttien kehitystä tai vaikkapa sitä, miten ihmisten suhde työelämään muuttuu, tutkimusjohtaja Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo.

Aineistoa on olemassa yli kymmenen vuoden jaksolta ja se edustaa tasaisesti koko valtakuntaa, eri sosiaaliryhmiä ja sukupuolia. Hankkeessa on mukana kymmeniä tutkijoita yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä. Yhtenä tavoitteena on tukea koneoppimiseen ja tekstianalyysiin perehtyneiden tutkijoiden koulutusta ja diagnostiikkatoimialan syntyä.

LISÄTIETOJA:

Laura Juvonen, laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 589 6263