Hiilidioksidi talteen tekomarmoriin – suomalaiset tutkimushankkeet saivat 2,1 miljoonaa euroa rahoitusta globaalien haasteiden ratkaisemiseen

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi yhteensä 2,1 miljoonaa euroa viidelle suomalaiselle tutkimushankkeelle. Säätiön tuella esimerkiksi kehitetään hiilinieluna toimiva keinomarmori, puhtaampaa vettä uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla ja turvallinen tapa säilöä vetyä kiinteässä muodossa. 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin nyt kahdeksatta kertaa, ja siihen lähetettiin 49 tutkimusideaa. Säätiö rahoittaa tutkimusavauksia, jotka uudistavat kestävällä tavalla suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.

”Rahoitusmyönnöissä näkyy, kuinka suuri merkitys teknologialla on puhtaamman tulevaisuuden ja Suomen kestävän kilpailukyvyn rakentamisessa. Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa erityistä on, että rahoitusta voi hakea juuri sellaiseen aiheeseen, jonka itse kokee tärkeäksi. Kun korkealaatuinen tiede, rohkea monialaisuus ja kunnianhimoiset tavoitteet yhdistetään, tulokset ovat erityisen hyviä”, sanoo säätiön asiamies Antti Aarnio.

Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen saivat vuoden 2023 haussa:

Päivö Kinnunen (Oulun yliopisto, 525 000 euroa): Hanke pistää hiilidioksidin hyötykäyttöön varastoimalla sen keinomarmoriin. Se on arvostettu rakennusmateriaali ja kestää tuhansia vuosia, ja samalla se toimii hiilinieluna. Puolet keinomarmorin painosta on hiilidioksidia. Jätteistä peräisin oleva materiaali kääntää rakentamisen päästöt negatiivisiksi ja muuttaa energiatehokkaalla tavalla teollisuuden sivuvirrat laadukkaaksi rakennusmateriaaliksi.

Tero Luukkonen (Oulun yliopisto, 445 000 euroa): Hankkeessa varastoidaan vetyä geopolymeereihin. Vety on yksi lupaavista tulevaisuuden energian kantajista, mutta sen varastointi kaasuna tai nesteenä on vaikeaa. Hanke kehittää nyt turvallisen tavan säilöä vetyä kiinteässä muodossa.

Tomi Laurila (Aalto-yliopisto, 365 000 euroa): Hanke kehittää puhtaampaa vettä uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla. Näin jätevesistä voidaan tunnistaa nopeasti lääkejäämät, mikä helpottaa jäämien poistamista ja puhdistuksen tulosten varmentamista. Uusi teknologia auttaa suojelemaan ympäristöä ja helpottaa jatkuvasti pahenevaa vesipulaa.

Mervi Paulasto-Kröckel (Aalto-yliopisto, 415 000 euroa): Hanke kehittää seuraavan sukupolven pienempiä ja nopeampia siruja. Reaaliaikainen tekoäly antureissa voi mullistaa yhteiskunnan monissa käyttökohteissa liikkumisesta robotiikkaan. Tällä hetkellä sirujen suunnittelun pullonkaulat hidastavat tätä. Hankkeessa kehitettävä tekniikka mahdollistaa älykkäät, turvalliset, herkät, vähäviiveiset ja energiatehokkaat seuraavan sukupolven anturit.

Petros Karamanakos (Tampereen yliopisto, 360 000 euroa): Hanke kehittää ohjelmistokehyksen tehoelektroniikan järjestelmille. Tavoitteena on luoda avoimen lähdekoodin ohjelmistokehys, jota voidaan käyttää sekä tutkimusmaailmassa että teollisuudessa. Hankkeessa on mukana poikkeuksellisen suuri kuuden yrityksen joukko, esimerkiksi ABB ja Kone.

Tulevaisuuden tekijät -ohjelmalla on ollut suuri vaikutus suomalaiselle tutkimusmaailmalle ja sen yrityskumppaneille

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on edellisten seitsemän vuoden aikana myöntänyt 22 miljoonaa euroa yhteensä 40 tutkimushankkeelle. Hankkeista lähes 40 prosenttia on yhä käynnissä, ja niiden vaikuttavuus kasvaa jatkuvasti. Niissä on tehty noin 300 henkilötyövuotta tutkimusta. Projekteja on hyödynnetty yliopistojen opetuksessa, ja ne ovat sysänneet alkuun jopa uuden koulutusohjelman.

Hankkeiden tuloksena on syntynyt korkeatasoisen tieteen lisäksi uutta yritysyhteistyötä sekä kansainvälisesti merkittäviä start-up-yrityksiä.

”Näen sijoituksemme enemmän kuin rahoituksena – se on kestävän muutoksen katalysaattori ja investointi teollisuutemme tulevaisuuteen. Hankkeiden kansainvälistä kilpailukykyä kuvaa se, että ohjelmassa rahoitetut hankkeet ovat keränneet muista lähteistä lähes 100 miljoonan euron lisärahoituksen”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.

Lisätietoja: 

Antti Aarnio
asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 503 6634
antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.