• Apurahat ylemmän korkeakoulututkinnon AI-aiheisiin lopputöihin

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö avaa apurahahaun AI-aiheisille lopputyöapurahoille.   Säätiö myöntää 120 kappaletta korkeintaan 20 000 euron arvoisia apurahoja ylemmän korkeakoulututkinnon lopputöihin, jotka tehdään osana Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksen laajempaa tekoälyyn liittyvää tutkimus-, kehittämis- tai käyttöönottohanketta. ​

    ​Säätiö myöntää apurahoja kolmen vuoden ajan aloituksesta tai niin kauan kuin tähän varatut varat riittävät.​

    Apurahaa voi hakea opiskelija, joka tekee ylemmän korkeakoulututkinnon lopputyötä suomalaisessa korkeakoulussa osana Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksen tekoälyyn liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja käyttöönottohanketta.​ Lopputyön on oltava diplomityö, pro gradu -tutkielma tai YAMK-opinnäytetyö.​ Lopputyön tieteen- tai koulutusalalla ei ole merkitystä.​

    Yhtä jäsenyritystä kohden voidaan tehdä vain yksi apurahan saanut lopputyö.​ Lista Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksistä löytyy Teknologiateollisuuden kotisivulta.

    Opiskelija ei saa olla lopputyötä tehdessään työsuhteessa yritykseen, jonka hankkeen osana hän lopputyön tekee. ​Säätiö myöntää vain yhden lopputyöapurahan per henkilö.

    Miten haen?

    Apurahaa haetaan Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hakujärjestelmän kautta. Voit myös tarkastella hakulomaketta pdf-muodossa hakusivulla.

    Hakemuksessa kysytään:

    - Opiskelijan henkilötiedot ​
    - Jäsenyrityksen yhteystiedot​
    - Lopputyön ohjaajan yhteystiedot: korkeakoulu + yritys​
    - Tässä yhteydessä pitää järjestelmän kautta pyytää suosittelua lopputyön ohjaajilta korkeakoulusta ja yrityksestä. ​
    - Lopputyön aihe ja tavoite​. Korkeakoulun ja yrityksen roolit ja yhteistyö lopputyön ohjauksessa tulee sopia kirjallisesti viimeistään lopputyötä aloitettaessa ja kuvata osana tutkimussuunnitelmaa.​
    - Yrityksen hankkeen aihe ja tavoite sekä aineistositoumus​
    - Lisäksi yrityksen hankesuunnitelman tiivistelmä ​
    - Yrityksen sitoumus luovuttaa lopputyötä koskeva aineisto lopputyön tekijälle siinä tilanteessa, että yrityksen hanke keskeytyy, ellei yrityksellä ole painavia perusteita toimia toisin​

    Liitteinä: ​
    Lopputyön tutkimussuunnitelma (pituus enintään 4 sivua sisältäen lähdeluettelon, fonttikoko vähintään 12, riviväli vähintään 1) + yrityksen tutkimus-, kehittämis- tai käyttöönottohankkeen suunnitelma

    Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä sähköpostitse.

    Lisätiedot:
    Marianna Jokila
    Kehityspäällikkö
    marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi
    puh. 040 592 6478

    Grants for Master's Theses on AI Topics

    Technology Industries of Finland Centennial Foundation opens a call for AI related master’s thesis projects. The Foundation will award at least 120 grants, up to 20 000 euro each that are carried out as part of a larger research, development or implementation project related to artificial intelligence by a member company of Technology Industries of Finland. ​

    ​Students eligible to apply are those working on their master's thesis at any Finnish higher education institution (a university or a university of applied sciences) as part of an AI-related research, development and implementation project by a member company of Technology Industries of Finland. The field of science or education of the thesis does not matter as long as the project itself is AI-related.

    Only one thesis project grant per member company can be awarded. A list of Technology Industries of Finland's member companies can be found on the website of the Technology Industries of Finland. The list of companies that already have a student that has been awarded the grant will be updated here.

    When completing the thesis, the student may not be employed by the company that the project and the thesis is part of. The Foundation can award only one thesis grant per person.

    How to apply?

    The grant is applied for through the Foundation’s application system. You can also view the application form in pdf format on the application page.

    The information needed in the application:

    - Student's personal data

    - Contact information of the member company

    - Thesis supervisor's contact details: university + company

    - At this point, the system requires the applicant to send a request for a letter of recommendation to both of the supervisors. ​

    - The topic and the goal of the thesis. The roles and cooperation between the school and the company in supervising the thesis must be agreed in writing at the latest when the thesis work starts and described as part of the research plan.

    - The subject and objective of the company's project, as well as a data commitment

    - In addition, a summary of the company's project plan

    - The company's commitment to provide the thesis with relevant materials in the event that the company's project is interrupted unless the company has substantial reasons to act otherwise

    Attachments:

    Thesis research plan (maximum length 4 pages incuding bibliography, font size minimum 12, line spacing minimum 1) + plan for the company's research, development or implementation project

    All applicants will be informed of the decision by e-mail.

    More information:
    Marianna Jokila
    Development Manager
    marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi
    tel. 040 592 6478

    Future Makers Funding Program 2024

    Funding call for strategic research ideas

    21.03.2024 to 31.5.2024

    Technology Industries of Finland Centennial Foundation open a funding call for strategic research ideas. In total, the foundations have reserved up to 2 million euros for high-level research openings.

    What kind of research ideas?

    The aim is to initiate high-level, ambitious strategic research openings that combine internationally top-level science and industrial impact. We wish to see research opening ideas that aim at building long-term sustainable renewal and new business models of the Finnish technology industry.

    The foundations wish to encourage joint actions that focus on universities' strategic strengths and spark new growth - with the aim to encourage long-term cooperation between researchers and companies.

    High-level research opening is:

    • Formulates a research question with substantial novelty
    • Multidisciplinary and builds an ecosystem
    • Based on an important challenge from the point of view of the Finnish Technology Industries and the Finnish society
    • Aiming for an international breakthrough 

    How do I apply?

    The funding call has two stages: 1) Call for ideas 21.3.-31.5.2024 and 2) Improving of ideas and final applications, round 2 starts in 13.9.2024 (by invitation only based on stage 1). All the applicants who are selected to round 2, will be interviewed. The interviews will take place on 25. - 27.9.2024.

    To apply, please leave your idea-stage proposal through our on-line application system. Please register as an organization to the system.

    Please answer all questions in the application form. At the idea phase, pay attention on how you present your overall research idea and the goals for the research. We wish to understand why this project should be conducted, what is unique about the idea, and who will be the partners on your proposal . Please note that you cannot include additional research plan or other separate attachments to your applications.

    We organise 15 minute Teams meetings where the researchers can ask questions about the call.

    Book your meeting via e-mail:
    marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi
    Please suggest from 3 to 5 suitable times for the online meeting.

    Questions and answers

    Who can apply for funding?
    The funding call is open to all Finnish universities. The applicant must be an organization. The project can also be carried out by several organizations (research groups and collaborators) and we encourage multidisciplinary collaboration, as well as joint projects between universities. Universities of applied sciences and research institutes can participate as partners to universities. In joint projects one organization will be the main applicant who will distribute the joint funding to other partners. Personal grants cannot be applied.

    How much funding can be applied?
    The call is for research projects. The applied funding can be of the order 100.000€ - 500.000€, in very high-level, ambitious projects even up to 1.000.000€. The funding need will be evaluated case by case and the preliminary budget created in the first applications stage will be re-evaluated in the second stage.

    For which purposes can you apply funding? Is it necessary to involve companies in the projects?
    The aim is to initiate high-level scientific research openings that are relevant to the future of Finnish industries and the society.  Especially interesting are ideas that are cross-sectoral and have ambitious targets. We encourage to look for partner-companies who could contribute to the project, but no company funding is required. The aim is to enhance long-term strategic co-operation between scientists and companies, and the societal impact of research.

    What kind of cost model is needed for application?
    The foundations evaluate the applications case by case. As a cost model we recommend to use a so called flat rate model, where acceptable costs are:

    • Salary costs
    • Employer’s contributions costs (appr. 30-40%)
    • General costs max. 15% (calculated from total of salary and employer’s contributions costs)
    • Necessary purchase of materials and equipment to carry out the project
    • Travel costs
    • Purchased services

    Is it possible to change the budget or cost division during the project?
    Yes, as long as the changes are justified. The funding call is aimed at creating ambitious new research openings, so it is seen important that there’s certain flexibility to carry out the projects.

    What is the duration of research projects?
    1-3 years, depending on the case. The foundations also reserve an option for additional funding if the project achieves results with remarkable scientific value and can lead to highly potential new openings.

    Is it possible to have international research partners? Yes it isIf part of the funding will be paid abroad to the international partner, the partnership must be justified and a inevitable part of the project.  Situations like this, will be evaluated case by case.

    Contact for questions:

    Mr Antti Aarnio
    Director
    Technology Industries of Finland Centennial Foundation
    +358 40 503 6634 | antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

    Ms Marianna Jokila
    Development Manager
    040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

    Tulevaisuuden tekijät -ohjelma 2024

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö avaa suomalaisille yliopistoille suunnatun haun strategisen osaamisen vahvistamiseksi. Vuoden 2024 ohjelmassa rahoitetaan kunnianhimoisia tutkimusavauksia noin 2 miljoonalla eurolla.

    Millaisia strategisia tutkimusavauksia haetaan?

    Vuoden 2024 ohjelmassa haetaan kunnianhimoisia, tulevaisuuteen katsovia tutkimusavauksia. Painopisteenä on suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan uudistumista kestävästi rakentavat teknologiat ja palvelumallit.

    Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joissa yhdistyvät kansainvälisesti huipputason tiede ja uuteen kasvuun tähtäävät strategiset avaukset.

    Korkeatasoinen tutkimusavaus:

    • Vahvistaa monialaista, vaikuttavaa yhteistyötä, rakentaa ekosysteemiä
    • Vastaa selkeästi tunnistettavaan haasteeseen suomalaisessa teknologiateollisuudessa tai laajemmin yhteiskunnassa
    • Tähtää kansainväliseen läpimurtoon, vahvistaa strategista osaamista

    Millä tavalla haetaan mukaan?

    Haku toteutetaan kaksivaiheisena.

    Ideahaku: 21.3.-31.5.2024
    Ideahakuun osallistut jättämällä ehdotuksesi tutkimusavauksesta Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hakujärjestelmän kautta viimeistään 31.5.2024 klo 23:59.

    Vastaa kaikkiin lomakkeen kysymyksiin. Ideahakuvaiheessa painoa annetaan erityisesti tutkimusavauksen kokonaisuuden ja tavoitteiden kuvaukselle. Haluamme ymmärtää miksi ehdottamasi hanke olisi tärkeä toteuttaa, mihin haasteeseen se vastaa, mikä ratkaisussa on ainutlaatuista, keitä tarvitaan kumppaneiksi ja mitä merkittävää hyötyä tästä olisi.

    Huomioithan, että ideahakuvaiheessa et voi liittää hakemukseesi erillistä tutkimussuunnitelmaa tai muita liitteitä.

    Järjestämme hakuun liittyen vartin tapaamisia Teamsissa hakijoiden kanssa.

    Varaa aikasi 15 minuutin tapaamiseen sähköpostitse: marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi
    Ehdota sähköpostissasi 3 - 5 aikaa, jotka sinulle sopisi.

    Ideoiden sparraus ja varsinainen haku alkaa 13.9.2024.
    Ideahausta jatkoon päässeille järjestämme projektikohtaisen mentorin sekä sparrausta varsinaisen hakemuksen liitteeksi tehtävän vuorovaikutussuunnitelman tekemiseen. Toiselle kierrokselle valittavien tiimien sparraushaastattelut pyritään järjestämään 25. - 27.9.2024. Rahoituspäätökset tehdään marraskuussa 2024.

    Kysymyksiä ja vastauksia:

    Kuka voi hakea avustusta Tulevaisuuden tekijät –haun kautta? Haku on avoin kaikille suomalaisille yliopistoille. Hakijana täytyy olla organisaatio. Hankkeen toteuttajina voi olla useita organisaatioita (tutkimusryhmiä ja yhteistyökumppaneita) ja monialainen yhteistyö on kannustettavaa. Ammattikorkeakoulut voivat osallistua tutkimushankkeisiin kumppaneina. Yhteistyöhankkeessa yksi organisaatio on pääasiallinen hakija ja hankkeen käynnistyessä hoitaa maksatuksen muille osapuolille. Haun kautta ei myönnetä henkilökohtaisia apurahoja.

    Millaisia aiheita haussa ei rahoiteta? Tulevaisuuden tekijät -ohjelman on suunnattu ensisijaisesti teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Haemme monialaisia, tieteellisesti kovatasoisia tutkimusavauksia. Ohjelmassa ei rahoiteta esimerkiksi lääketiedettä, terveysalan tutkimusta tai opetuksen kehittämistä.

    Kuinka paljon avustusta voi hakea? Haun kautta myönnetään avustuksia tutkimushankkeisiin. Haettavan avustuksen määrä voi olla luokkaa 100.000€ - 500.000€, erityisen merkittävissä avauksissa jopa 1.000.000€. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja ideahakuvaiheessa esitettyä alustavaa budjettia tarkennetaan haun toisessa vaiheessa.

    Millaisella kustannusmallilla avustusta voi hakea? Säätiöt arvioivat hakemukset tapauskohtaisesti. Suositeltava kustannusmalli on ns flat rate –malli, missä hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

    • Palkkakustannukset
    • Henkilösivukulut (n. 30-40%)
    • Yleiskustannukset (max. 15) (yleiskustannusten määrä on arviointikriteeri; yleiskustannusprosentti lasketaan palkka- ja henkilösivukulujen kokonaissummasta)
    • Hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät materiaali- ja laitehankinnat
    • Matkakustannukset
    • Ostopalvelut

    Voiko budjettiin / kustannuseriin tehdä muutoksia hankkeen aikana? Kyllä voi, kun muutokset ovat perusteltavissa. Haun kautta etistään merkittäviä uusia avauksia, joten säätiöt näkevät tärkeänä, että hankkeen toteutuksessa on joustavuutta ja liikkumavaraa.

    Millainen kesto hankkeilla voi olla? Tapauskohtaisesti 1 – 3 vuotta. Säätiö varaa mahdollisuuden myös jatkorahoitukseen, mikäli hankkeessa saavutetaan tuloksia, joilla on huomattavaa tieteellistä arvoa ja johtavat merkittäviin uusiin avauksiin.

    Voiko hankkeessa olla kansainvälisiä kumppaneita? Kyllä voi. Jos hankkeen rahoituksesta osa maksetaan kansainväliselle kumppanille, pitää kumppanuuden olla perusteltu sekä välttämätön hankkeen toteuttamisen kannalta. Nämä tapaukset ratkaistaan tapauskohtaisesti.

    Taustatietoja:

    Aiempien vuosien rahoitettuja Tulevaisuuden tekijät -hankkeita.

    Lisätietoja:

    Antti Aarnio
    Johtaja
    040 503 6634 | antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

    Marianna Jokila
    Kehityspäällikkö, Tulevaisuuden tekijät -ohjelma
    040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

    ”Voi JoMa! Ainoastaan yksi asia häiritsi minua koko opintojen aikana: miksi en löytänyt kurssia aiemmin!” - säätiö jakoi 521 Joustavaan Matematiikkaan -stipendiä opettajille ja kasvatusalan ammattilaisille

    Vuosi 2023 oli valtava kasvun vuosi Joustavaan Matematiikkaan -opintokokonaisuuden suorittaneissa. Vuonna 2023 11 opintopisteen suorittajia oli huimat 521 kappaletta tuplaten suorittajamäärän vain vuodessa. Säätiö arvioi, että täydennyskoulutuksen suorittaminen näkyy positiivisesti yli 185 000 lapsen ja nuoren matematiikan opetuksessa tulevaisuudessa.

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö uudisti vuonna 2021 opettajien palkitsemista korvaamalla aiemmat opettajien palkinnot JoMa-stipendein. Stipendin on saanut opiskelija, joka saa valmiiksi 11 opintopisteen Joustavaan Matematiikkaan –opintokokonaisuuden tai ruotsinkielisen vastaavan Flexibel Matematik –opintokokonaisuuden.

    JoMa-kurssit sopivat kattavasti aina varhaiskasvatusikäisten Pikkumatikasta toiselle asteelle. Suorittajissa onkin pääasiassa varhaiskasvatuksenopettajia, esiopetuksen opettajia, luokanopettajia ja aineenopettajia sekä huomattava määrä erityisopettajia. Säätiö ei ole kuitenkaan rajannut stipendejä pelkille opettajille, joten mm. lastenhoitajat ja koulunkäyntinavustajat ovat innostuneet opinnoista. Lastenhoitajien merkitys onkin tunnistettu merkittäväksi resurssiksi pienten lasten matemaattisten valmiuksien tukemiselle  sillä JoMassa tarjotaan paljon konkreettisia esimerkkejä, miten varhaisten matemaattisten taitojen tuki voidaan luontevasti tuoda tärkeäksi osaksi lapsiryhmän toimintaa ja leikkiä.

    Täydennyskoulutuksesta hyötyy tuhannet lapset

    Suorittajamäärän kasvu heijastuu suoraan suomalaisten lasten ja nuorten mahdollisuuteen saada laadukkaampaa matematiikan opetusta heti ensivuosista alkaen. Olemme laskeneet stipendien vaikuttavuutta seuraavalla ajatuksella: jokainen suorittaja tekisi töitä 60 v. asti ja opettaisi joka vuosi 20 oppilasta. Tällä laskukaavalla vuoden 2021 suorittajien (171 kpl) opinnot vaikuttavat positiivisesti yli 33 000 lapsen tai nuoren matematiikan oppimiseen tulevaisuudessa. Vuoden 2023 suorittajamäärillä (521 kpl) vastaava luku on jo 186 000 lasta tai nuorta.

    Joustavaan Matematiikkaan -ohjelma on Opetushallituksen rahoittama ja sen toteutuksesta vastaa yhteistyössä Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistot sekä Åbo Akademi. Yhteistyö rahoittajan, yliopistojen ja säätiön kannustusstipendien välillä, on luonut poikkeuksellisen innostuksen matematiikan opettamista kohtaan, kun sadat opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat lähteneet päivittämään osaamistaan uusimpaan tutkimustietoon pohjautuen. Jotain tästä aivan poikkeuksellisesta innosta kertoo se, että vuoden 2023 JoMa-suorittajasta 100% suosittelisi opintoja myös kollegoilleen. Säätiö onkin tehnyt periaatepäätöksen jatkaa stipendien myöntämistä, jos Opetushallitus ja yliopistot ovat valmiita jatkamaan JoMa-kurssien järjestämistä.

    JoMa-stipendiaatit 2023

    Hiilidioksidi talteen tekomarmoriin – suomalaiset tutkimushankkeet saivat 2,1 miljoonaa euroa rahoitusta globaalien haasteiden ratkaisemiseen

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi yhteensä 2,1 miljoonaa euroa viidelle suomalaiselle tutkimushankkeelle. Säätiön tuella esimerkiksi kehitetään hiilinieluna toimiva keinomarmori, puhtaampaa vettä uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla ja turvallinen tapa säilöä vetyä kiinteässä muodossa. 

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin nyt kahdeksatta kertaa, ja siihen lähetettiin 49 tutkimusideaa. Säätiö rahoittaa tutkimusavauksia, jotka uudistavat kestävällä tavalla suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.

    ”Rahoitusmyönnöissä näkyy, kuinka suuri merkitys teknologialla on puhtaamman tulevaisuuden ja Suomen kestävän kilpailukyvyn rakentamisessa. Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa erityistä on, että rahoitusta voi hakea juuri sellaiseen aiheeseen, jonka itse kokee tärkeäksi. Kun korkealaatuinen tiede, rohkea monialaisuus ja kunnianhimoiset tavoitteet yhdistetään, tulokset ovat erityisen hyviä”, sanoo säätiön asiamies Antti Aarnio.

    Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen saivat vuoden 2023 haussa:

    Päivö Kinnunen (Oulun yliopisto, 525 000 euroa): Hanke pistää hiilidioksidin hyötykäyttöön varastoimalla sen keinomarmoriin. Se on arvostettu rakennusmateriaali ja kestää tuhansia vuosia, ja samalla se toimii hiilinieluna. Puolet keinomarmorin painosta on hiilidioksidia. Jätteistä peräisin oleva materiaali kääntää rakentamisen päästöt negatiivisiksi ja muuttaa energiatehokkaalla tavalla teollisuuden sivuvirrat laadukkaaksi rakennusmateriaaliksi.

    Tero Luukkonen (Oulun yliopisto, 445 000 euroa): Hankkeessa varastoidaan vetyä geopolymeereihin. Vety on yksi lupaavista tulevaisuuden energian kantajista, mutta sen varastointi kaasuna tai nesteenä on vaikeaa. Hanke kehittää nyt turvallisen tavan säilöä vetyä kiinteässä muodossa.

    Tomi Laurila (Aalto-yliopisto, 365 000 euroa): Hanke kehittää puhtaampaa vettä uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla. Näin jätevesistä voidaan tunnistaa nopeasti lääkejäämät, mikä helpottaa jäämien poistamista ja puhdistuksen tulosten varmentamista. Uusi teknologia auttaa suojelemaan ympäristöä ja helpottaa jatkuvasti pahenevaa vesipulaa.

    Mervi Paulasto-Kröckel (Aalto-yliopisto, 415 000 euroa): Hanke kehittää seuraavan sukupolven pienempiä ja nopeampia siruja. Reaaliaikainen tekoäly antureissa voi mullistaa yhteiskunnan monissa käyttökohteissa liikkumisesta robotiikkaan. Tällä hetkellä sirujen suunnittelun pullonkaulat hidastavat tätä. Hankkeessa kehitettävä tekniikka mahdollistaa älykkäät, turvalliset, herkät, vähäviiveiset ja energiatehokkaat seuraavan sukupolven anturit.

    Petros Karamanakos (Tampereen yliopisto, 360 000 euroa): Hanke kehittää ohjelmistokehyksen tehoelektroniikan järjestelmille. Tavoitteena on luoda avoimen lähdekoodin ohjelmistokehys, jota voidaan käyttää sekä tutkimusmaailmassa että teollisuudessa. Hankkeessa on mukana poikkeuksellisen suuri kuuden yrityksen joukko, esimerkiksi ABB ja Kone.

    Tulevaisuuden tekijät -ohjelmalla on ollut suuri vaikutus suomalaiselle tutkimusmaailmalle ja sen yrityskumppaneille

    Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on edellisten seitsemän vuoden aikana myöntänyt 22 miljoonaa euroa yhteensä 40 tutkimushankkeelle. Hankkeista lähes 40 prosenttia on yhä käynnissä, ja niiden vaikuttavuus kasvaa jatkuvasti. Niissä on tehty noin 300 henkilötyövuotta tutkimusta. Projekteja on hyödynnetty yliopistojen opetuksessa, ja ne ovat sysänneet alkuun jopa uuden koulutusohjelman.

    Hankkeiden tuloksena on syntynyt korkeatasoisen tieteen lisäksi uutta yritysyhteistyötä sekä kansainvälisesti merkittäviä start-up-yrityksiä.

    ”Näen sijoituksemme enemmän kuin rahoituksena – se on kestävän muutoksen katalysaattori ja investointi teollisuutemme tulevaisuuteen. Hankkeiden kansainvälistä kilpailukykyä kuvaa se, että ohjelmassa rahoitetut hankkeet ovat keränneet muista lähteistä lähes 100 miljoonan euron lisärahoituksen”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.

    Lisätietoja: 

    Antti Aarnio
    asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
    puh. 040 503 6634
    antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.

    Teollinen marmori hiilinieluna

    Suomen ja koko maailman kunnianhimoisten hiilipäästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan radikaaleja innovaatiota monella eri saralla. Hiilipäästöjen vähentäminen ei yksin riitä, vaan aktiivisia toimia tarvitaan myös ilmakehässä jo olevan hiilidioksidin vähentämiseksi sekä varastointiin, ja niinpä hiiltä sitovien ja sitä pitkäaikaisesti varastoivien materiaalien kehitys on erityisen tärkeää. Suomessa hiilinieluna toimivien materiaalien tarve korostuu, sillä paikallisesta geologiasta johtuen hiilidioksidia ei ole mahdollista varastoida maan kuoreen. Tämän sijaan maaperämme ominaisuudet mahdollistavat hiilidioksidin sitomisen magnesiumpitoisiin rikastushiekkoihin, joita syntyy kaivosteollisuuden sivuvirtoina. Vaikka teknologia tähän on suurelta osin jo olemassa, ongelmaksi on tähän asti muodostunut prosessissa tarvittavasta hiilen mineralisoinnista syntyvän materiaalin kohtalo – jokaista sidottua hiilidioksiditonnia kohden syntyy useita tonneja karbonaattimineraaleja joiden päätyminen jätteeksi mitätöisi sekä prosessin ekologisen että ekonomisen hyödyn. Tähän kuvattuun ongelmaan Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittama CARBSTONE -hanke tarjoaa mahdollisen ratkaisun.

    Täyttääkseen tehokkaan hiilinielun vaatimukset, hiilinieluna toimivan materiaalin tulee olla pitkäikäinen (100-1000 vuotta), koostua merkittävältä osalta hiilidioksidista, sen tarpeen tulee olla useita miljoonia tonneja vuodessa, ja arvon tarpeeksi korkea kattaakseen hiilen sidonnan aiheuttamisia kuluja. Marmori on materiaalina ihanteellinen, sillä se on termodynaamisesti stabiili, rakentamisessa arvostettu ja vuosituhansia käytetty mineraali, jota voidaan käyttää laaja-alaisesti rakentamisen ratkaisuissa. Marmori koostuu magnesiumista, kalsiumista ja hiilidioksidista (50% painosta on hiilidioksidia), ja hämmästyttävästi yhden marmorikilon valmistamiseen tarvitaan yli 200 litraa puhdasta hiilidioksidikaasua.

    CARBSTONE projekti kehittää edelleen Oulun yliopistossa tehtyä keksintöä, joka mahdollistaa energiatehokkaan teollisen prosessin, jossa hiilensidonnasta syntyvä mineraalijäte voidaan yhdistää muiden teollisten sivuvirtojen, kuten tuhkan, kanssa lopputuotteenaan teollinen marmori. Projekti kestää vuoden 2026 loppuun ja projektin pääasiallisena tavoitteena on validoida keinotekoisen marmorin valmistus laboratorio-olosuhteissa. Päästäkseen tavoitteeseen, projekti yhdistää materiaalitieteitä ja prosessioptimoinnin kehitystä; karbonaattien kiteytymistä ohjataan lisäaineilla vaadittavien teknisten ominaisuuksien saavuttamiseksi, jonka jälkeen prosessi optimoidaan energian talteenoton ja lopputuotteen vaatimusten osalta.

    Projekti toteutetaan Oulun yliopiston Kuitu- ja Partikkelitekniikan tutkimusyksikössä, ja projektin tieteellinen johtaja on apulaisprofessori Päivö Kinnunen. Kinnunen toimii maailmanlaajuisen magnesium -pohjaisten sementtien tutkimusta koordinoivan RILEM -komitean puheenjohtajana, sekä Oulun yliopistossa toimivan InStreams tutkimuskeskittymän vetäjänä. InStreams on valtakunnallisesti epäorgaanisiin sivuvirtoihin liittyvää tutkimusta ja innovaatiota koordinoiva yhteisö, jonka rahoittajana toimii mm. Suomen Akatemia. Esitellyssä projektissa toteutuu yhteistyö Euroopan samaan aiheeseen erikoistuneiden tieteellisten tutkimusryhmien sekä teollisuuden kanssa ja projektia koordinoi Oulun yliopiston Kuitu- ja Partikkelitekniikan postdoc -tutkija Hoang Nguyen.

    Projekti sisältää perustutkimusta ja mahdollistaa Suomen toimimisen hiiltä sitovien materiaalien kehityksen terävimmässä kärjessä myös tulevaisuudessa. Suomen hiilitavoite on mahdollisesti maailman kunnianhimoisimpia – hiilineutraali vuonna 2035 ja -negatiivinen vuonna 2040. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä perustutkimukseen panostamista, jota hanke osaltaan edustaa.

    Lisätiedot:
    Apulaisprofessori Päivö Kinnunen
    Oulun yliopisto
    Sähköposti: paivo.kinnunen@oulu.fi
    Puh.  +358 50564 6642

    Laurila (Aalto): Puhtaampaa vettä biojohdannaisten nanomateriaalien avulla

    Puhdas juomavesi on vaarassa loppua isosta osasta maailmaa väestönkasvun, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämän haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä poliittisia toimia että uusia teknologisia ratkaisuja. Jäteveden antibioottijäämät ovat vakava terveysriski, jotka saastuttavat juomavettä. Antibioottijäämät voivat päätyä juomaveteen johtuen riittämättömästä jätevedenkäsittelystä, maatalouden valumista tai tihkumalla sakokaivoista tai karjatiloilta. Projektimme aihe on lääkejäämien sähkökemiallinen havaitseminen nanoselluloosan ja nanohiilen yhdistelmämateriaalilla. Tämä mahdollistaa kohdennetun molekyylien talteenoton, jolla on laajoja sovelluksia myös jätevesisovellusten ulkopuolelle, kuten lääke- ja elintarviketeollisuudessa. Mikrosaasteiden tehokas poistaminen minimoi mikrobilääkeresistenssin ja turvaa antibioottien tehon ja ihmisten terveyden. Ratkaisumme on ympäristöystävällinen, edullinen ja soveltuu alueille, joilla jäteveden käsittely on rajallista, mikä vähentää ympäristövaikutuksia. Innovaatiomme mahdollistaa tulevaisuudessa myös yhdisteiden selektiivisen hajoamisen, mikä vähentää energiantarvetta ja käsittelykustannuksia. Projektissa syntyvä tietotaito tarjoaa liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle globaalisti. Tätä uutta biopohjaista materiaalia on mahdollista valmistaa suuria määriä, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Toisin kuin nykyiset muovipohjaiset kalvot, jotka lisäävät mikromuovisaastetta, materiaalimme on tehty uusiutuvista luonnonvaroista, mikä tekee niistä kestävän kehityksen mukaisia ja helposti kierrätettäviä. Projektin poikkitieteellinen lähestymistapa yhdistää kokeelliset ja laskennalliset menetelmät luoden perustan tieteellisille läpimurroille. Esittelemme uuden lähestymistavan materiaalien ominaisuuksien ymmärtämiseen atomistisessa mittakaavassa tarjoamalla aiempaa tarkempaa tietoa pintakemiasta ja vuorovaikutuksista todellisissa nanomittakaavan ympäristöissä. Tämä mahdollistaa materiaaliemme rakenteen ja pintakemian räätälöinnin kohdennettuihin sovelluksiin ja avaa tietä uudenlaiselle dataan perustuvalle nanomateriaalien suunnittelulle.

    Lisätietoja:
    TkT Tomi Laurila
    Aalto-yliopisto
    Sähköposti: tomi.laurila@aalto.fi
    Puh. +358 50 341 4375

    Karamanakos: A software framework for power electronic systems (Soft4PES)

    The European Commission has committed to cover about 30% of the overall energy consumption with renewable energy sources by 2030. Electrical variable speed drive systems (i.e., systems that convert electrical energy into mechanical, and vice versa) are expected to convert about 20% of electricity from the grid in the European Union (EU) by 2030, avoiding about 225 million tons of CO2 emissions per year. EU lawmakers have reached a political agreement on legislation that will ban the production of new combustion engine cars and vans from 2035 in an attempt to further expedite the use of electric vehicles with zero CO2 emissions. In the core of all these applications there is a power electronic converter.

    Due to the above trends, Finland aims for rapid industrial electrification, transition to clean energy, and carbon neutrality. To achieve the defined goals, the use of power electronics must increase significantly. At the same time, however, there is a significant energy and material crisis due to the contemporary geopolitical situation. This leads to increased energy prices, thus making any energy losses particularly costly, while the production of new hardware (or replacement of the existing) is challenging and very expensive. Moreover, the increasing use of power converters leads to a considerable increase of e-waste that has a negative environmental and economic impact.

    The aforementioned challenges motivate the project entitled “A software framework for power electronic systems (Soft4PES),” with the vision to adopt a cost-effective approach that will facilitate economic growth for a resource-wise, sustainable economy. By building a power electronics ecosystem in Finland consisting of prominent academic and industrial partners, our goal is to address the cost, energy, and utilization problems that relate to power electronic systems by means of software. To this aim, we will develop a software library that will provide methods to
    operate power electronic systems in the most favorable manner while pushing their performance to their safe operating limits. In doing so, the available hardware of the systems can be fully utilized, while reliable operation can be guaranteed. This library will consist of building blocks and will be characterized by systematic design guidelines to enable the design of highly versatile and modular software solutions that can be tailored and customized to different problems. Finally, to increase the usability and impact of the project output, the said library will be developed as
    an open-source software framework. This will make the developed software library accessible to a broader audience of scientists and engineers, thus leading to improved designs, less engineering effort, and shorter commissioning times.

    By meeting the above, we aspire to contribute towards a healthier environment through better utilization of power electronics and thus reduced e-waste. The project also aims to contribute to the sustainable development of Finland with a prosperous, modern, competitive, and climate-neutral economy, while it will increase its robustness and immunity to geopolitical changes.

    Contact:
    Associate Prof. Dr. Petros Karamanakos
    Tampere University
    Email: petros.karamanakos@tuni.fi
    Tel: +358 (0)50 44 78661

    Geopolymeereistä kehitetään uudenlaisia vetyvarastoja

    Oulun yliopistolla tehdään uusi avaus vetyä sitovien materiaalien tutkimukseen selvittämällä geopolymeerien soveltuvuutta vedyn varastointiin.

    ”Geopolymeerit ovat ikään kuin kemiallisesti valmistettuja mineraaleja eli alumiinisilikaatteja, joiden raaka-aineina voidaan käyttää esimerkiksi poltettua savea tai teollisuuden epäorgaanisia sivuvirtoja. Niiden valmistus on yksinkertaista ja tapahtuu huoneenlämpötilassa. Geopolymeereillä on suuri kirjo käyttökohteita kuten vesien puhdistus tai rakennusteollisuus, jonka päästöjä geopolymeerien toivotaan pienentävän selvästi”, kuvaa Oulun yliopiston apulaisprofessori Tero Luukkonen, joka johtaa käynnistyvää GeoH2-projektia. Kolmevuotiselle projektille myönnettiin 450 000 euroa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä.

    Vety on yksi keskeisiä vihreän siirtymän energian kantajia tulevaisuudessa ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi ajoneuvoissa ja korvaamaan maakaasua. Vetyä voidaan varastoida kaasumaisena korkeassa paineessa, nesteenä matalassa lämpötilassa tai se voidaan muuttaa esimerkiksi ammoniakiksi. Näissä kaikissa vaihtoehdoissa on kuitenkin käytännöllisiä ongelmia, minkä vuoksi vedyn sitomista kiinteiden materiaalien pintaan on ryhdytty tutkimaan aktiivisesti.

    Käynnistyvässä projektissa geopolymeerejä tutkitaan vedyn varastointiin sellaisenaan, mutta erityisen mielenkiintoisia ominaisuuksia on odotettavissa, kun geopolymeerejä yhdistetään jo aiemmin lupaaviksi tiedettyihin materiaaleihin kuten metalli-orgaanisiin kehyksiin. ”Tällöin geopolymeerit voivat suojata näitä usein epävakaita materiaaleja ja voidaan saavuttaa normaaleja arkiolosuhteita lähempänä olevia käyttöpaineita ja -lämpötiloja vedyn varastointiin”, selittää Luukkonen.

    GeoH2-hyödyntää Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikköön yli kymmenen vuoden ajan kertynyttä laajaa osaamista geopolymeereistä. Oulun yliopisto on yksi tärkeimmistä vetytutkimuksen keskuksista Suomessa, johon käynnistyvä GeoH2-projekti tuo täydennystä vedyn varastoinnin tutkimuksen näkökulmasta.

     

    Lisätietoja:

    Tero Luukkonen
    Apulaisprofessori (tenure track), Dosentti
    Oulun yliopisto
    Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö
    Sähköposti: tero.luukkonen@oulu.fi
    Puh.  +358505298276