Yleinen Archives | Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö

Teknologiateollisuuden
100-vuotissäätiön
Metallinjalostajien rahaston
apurahat julkistetaan haettaviksi vuodelle 2024

Hakuaika 1.9. - 30.9.2023

Metallinjalostajien rahaston tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa.
Metallinjalostajien rahasto julkistaa haettavaksi vuodelle 2024:

Opiskelija-apurahoja hyvin menestyneille opiskelijoille opintoihin kotimaassa
Opiskelija-apurahoja opiskeluun ulkomaisissa yliopistoissa tai ulkomailla tapahtuvaan työharjoitteluun.
Matka-apurahoja mahdollistamaan tutkijavierailuja ja osallistumista kansainvälisiin konferensseihin.
Kotimaan opiskelija-apurahan suuruus on 1 100 euroa. Ulkomaan opiskelija-apurahan suuruus on 2 000 euroa (apurahaa voi hakea myös syksyllä 2023 tapahtuvaan vaihto-opiskeluun). Matka-apurahan suuruutta ei ole erikseen määritelty.

Hakuohjeet
Linkki sähköiseen hakulomakkeeseen julkaistaan Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön verkkosivulla (https://teka.rimbert.fi/) 1.9.2023. Rahaston päätöksistä ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse ja myönnetyt apurahat julkistetaan rahaston kotisivuilla marras-joulukuussa 2023.Lisätietoja
Asiamies Juho Talonen, puh. 040 595 1181, sähköposti: juho.talonen(at)teknologiateollisuus.fi.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi stipendejä huippupistein pitkän matematiikan kirjoittaneille ylioppilaille

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 1000 euron stipendit 236 uudelle ylioppilaalle, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matematiikan huippupistein. Arvostetut stipendit jakautuivat eteläisimmästä Suomesta aina Enontekiölle asti.

Otaniemen ylioppilaat keräsivät valtaisan stipendipotin

Otaniemen lukio sai tänä vuonna huimat 18 stipendiä. Otaniemen lukio on erityislukio, jossa osa opiskelijoista opiskelee matemaattis-luonnontieteellisessä painotusaineryhmässä. Stipendeistä kaikki eivät kuitenkaan menneet painotetun linjan opiskelijoille, vaan niihin yltivät myös opiskelijat Otaniemen lukion yleislinjalta.

”Meillä on maine, että meillä saa tykätä matematiikasta. Se tuo lukioomme laajasti opiskelijoita, joille matikka on kaikkea muuta kuin pakkopullaa. Meillä lasketaan käytävillä, ja opintoihin liittyviä keskusteluita voi käydä vaikka ruokapöydässä”, sanoo Otaniemen lukion rehtori Sinikka Luoma-Mattila.

Innostuneiden opiskelijoiden tukena on tiimi asialleen omistautuneita opettajia. Otaniemessä matematiikkaa opiskellaan monipuolisesti ja myös soveltaen. Lukiossa on myös yli lukion oppimäärän matematiikkaa harrastavia nuoria, mikä näkyy muun muassa menestyksenä Neljän tieteen kisoissa.

”Eniten ilahduttaa opiskelijoiden laaja onnistuminen matematiikan kirjoituksissa tänä vuonna. Korkeatasoisessa lukiossa nuoret usein vertaavat itseään muihin, jollon käsitys omasta osaamisesta saattaa vääristyä. Meidän kärjen suuruus on niin laaja, että moni sellainenkin opiskelija, joka on lukioaikana saattanut luulla itseään keskinkertaiseksi,on onnistunut tosi hyvin”, Luoma-Mattila pohtii.

Otaniemen lukion lisäksi valtavan stipendipotin vei Tampereen klassillinen lukio, johon stipendejä lähtee 15 kappaletta. Klassillisen lukion saavutuksessa huomionarvoista on se, että lukiosta valmistuu 160 ylioppilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes yksi kymmenestä ylioppilaasta pokkaa itselleen 100-vuotissäätiön stipendin.

Huipputuloksia myös pienemmissä lukioissa

Kohtuullisen suuret lukiot kahmivat yleensä eniten matematiikkastipendejä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös pienemmissä lukioissa olisi huippusuorituksia. Tänä vuonna esimerkiksi Nousiaisten lukiosta valmistuu 74 ylioppilasta, joista neljä saa säätiön stipendin. Tämä tulos nostaa Nousiasten lukion stipendilistauksemme top 10:een.

Mistä tällainen onnistuminen sitten johtuu?

”Aivan ainutlaatuinen ikäluokka”, vastaa Nousiaisten lukion rehtori Anett Blom.

”Opiskelijat ovat olleet mahtavia heittäytyjiä, joissa näkyy uteliaisuus ja innostus. Sen lisäksi he ovat olleet myös valmiita tekemään paljon töitä oppimisensa eteen. Matematiikka on kuitenkin sellainen laji, joka vaatii rohkeutta heittäytyä ja yrittää erilaisia tehtäviä – tämä rohkeus on se, joka lopulta kasvattaa intohimoa matematiikan opiskelua kohtaan.”

Nousiaisten lukioon on hiljattain saatu myös toinen pitkän matematiikan opettaja. Aiemman yhden opettajan mallin sijaan lukiossa on nyt opettajakaksikko, jonka yhteistyö toimii erinomaisesti.

”Tiimiopettajuuden etuna on myös se, että nämä kaksi huippuammattilaista ovat opettajina hieman erilaisia. Toinen jaksaa keskittyä enemmän yksityiskohtiin, kun toinen korostaa enemmän yleistä matemaattista ajattelua.”

Miten monistaa intoa ja onnistumisia matematiikassa?

Nousiaisten lukio ei ole tuttu nimi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendilistauksissa. Miten lukio aikoo monistaa tämän vuoden suorituksen? Kysymys saa rehtori Anett Blomin hetkeksi mietteliääksi. Vastaus on kuitenkin yksinkertainen: ”Siinä tarvitaan sekä vauhtia että tukea.”

Lukiossa aiotaan jatkaa käytäntöä, jossa nopeammin oppivat saavat eriytetysti edetä nopeammin. Lukio, johon on päässyt 7,3:n keskiarvolla sisään, pystyy sopeuttamaan opetuksen sellaiseksi, että jokainen pääsee mukaan ja saa myös usein nopeammin eteneviä kiinni.

Tämä ajattelu saa tukea myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamieheltä Antti Aarniolta:

”Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee opetusta sellaisella tasolla, joka on mielekästä. Kaikilla on oikeus oppia. Osalle tämä tarkoittaa ripeämpää etenemistä ja osalle huolellisempaa asioiden palastelua. Mutta oppimisen innon ja osaamisen karttumisen pitää olla kaikille mahdollista. Tähän tavoitteeseen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on ollut sitoutunut jo 20 vuotta tukemalla matematiikan opetusta ja oppimista.”

Stipendin saaneet ylioppilaat keväällä 2023

Ylioppilaiden stipendit - kevään 2023 pisteraja on 96 – 120

Säätiömme jakaa 1 000 euron stipendejä erinomaisesti pitkän matematiikan kokeen suorittaneille ylioppilaille. Keväällä 2023 kirjoittaneilla oikeuttavat pisteet ovat 96 – 120.

Huomioittehan, että stipendin saa ylioppilaaksi valmistuessa. Jos nyt kirjoittaa stipendiin oikeuttavan tuloksen mutta valmistuu ylioppilaaksi vasta myöhemmin, stipendiä ei saa vielä vaan vasta tutkinnon tullessa kokonaan valmiiksi. Aiemmin stipendiin oikeuttaviin tuloksiin kirjoittaneiden ylioppilaiden tiedot pitäisi olla säätiöllä tiedossa mutta näistä voi olla hyvä lähettää vielä varmistusviesti sähköpostitse.

Stipendit lähetetään hakujärjestelmästämme lukioiden rehtoreille sähköpostitse.

Lisätiedot: Marianna Jokila (marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 592 6478)

Future Makers Funding Program 2023

Funding call for strategic research ideas

07.03.2023 to 31.5.2023

Technology Industries of Finland Centennial Foundation open a funding call for strategic research ideas. In total, the foundations have reserved up to 2 million € for high-level research openings.

What kind of research ideas?

The aim is to initiate high-level, ambitious strategic research openings that combine internationally top-level science and industrial impact. We wish to see research opening ideas that aim at building long-term sustainable renewal and new business models of the Finnish technology industry.

The foundations wish to encourage joint actions that focus on universities' strategic strengths and spark new growth - with the aim to encourage long-term cooperation between researchers and companies.

High-level research opening is:

Formulates a research question with substantial novelty
Multidisciplinary and builds an ecosystem
Based on an important challenge from the point of view of the Finnish Technology Industries and the Finnish society
Aiming for an international breakthrough

How do I apply?

The funding call has two stages: 1) Call for ideas 7.3.-31.5.2023 and 2) Improving of ideas and final applications, round 2 starts in 11.9.2023 (by invitation only based on stage 1). All the applicants who are selected to round 2, will be interviewed. The interviews will take place on 26. - 28.9.2023.

To apply, please leave your idea-stage proposal through our on-line application system. Please register as an organization to the system.

Please answer all questions in the application form. At the idea phase, pay attention on how you present your overall research idea and the goals for the research. We wish to understand why this project should be conducted, what is unique about the idea, and who will be the partners on your proposal . Please note that you cannot include additional research plan or other separate attachments to your applications.

We organise 15 minute Teams meetings where the researchers can ask questions about the call.

Please book your meeting via e-mail:
marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

Questions and answers

Who can apply for funding?
The funding call is open to all Finnish universities. The applicant must be an organization. The project can also be carried out by several organizations (research groups and collaborators) and we encourage multidisciplinary collaboration, as well as joint projects between universities. Universities of applied sciences and research institutes can participate as partners to universities. In joint projects one organization will be the main applicant who will distribute the joint funding to other partners. Personal grants cannot be applied.

How much funding can be applied?
The call is for research projects. The applied funding can be of the order 100.000€ - 500.000€, in very high-level, ambitious projects even up to 1.000.000€. The funding need will be evaluated case by case and the preliminary budget created in the first applications stage will be re-evaluated in the second stage.

For which purposes can you apply funding? Is it necessary to involve companies in the projects?
The aim is to initiate high-level scientific research openings that are relevant to the future of Finnish industries and the society. Especially interesting are ideas that are cross-sectoral and have ambitious targets. We encourage to look for partner-companies who could contribute to the project, but no company funding is required. The aim is to enhance long-term strategic co-operation between scientists and companies, and the societal impact of research.

What kind of cost model is needed for application?
The foundations evaluate the applications case by case. As a cost model we recommend to use a so called flat rate model, where acceptable costs are:

Salary costs
Employer’s contributions costs (appr. 30-40%)
General costs max. 15% (calculated from total of salary and employer’s contributions costs)
Necessary purchase of materials and equipment to carry out the project
Travel costs
Purchased services

Is it possible to change the budget or cost division during the project?
Yes, as long as the changes are justified. The funding call is aimed at creating ambitious new research openings, so it is seen important that there’s certain flexibility to carry out the projects.

What is the duration of research projects?
1-3 years, depending on the case. The foundations also reserve an option for additional funding if the project achieves results with remarkable scientific value and can lead to highly potential new openings.

Is it possible to have international research partners? Yes it is. If part of the funding will be paid abroad to the international partner, the partnership must be justified and a inevitable part of the project. Situations like this, will be evaluated case by case.

Contact for questions:

Mr Antti Aarnio
Director
Technology Industries of Finland Centennial Foundation
+358 40 503 6634 | antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Ms Marianna Jokila
Project Manager, Future Makers Program
040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

Kansainvälinen Kenguru-matematiikkakilpailu tuo hyvää mieltä ja intoa matematiikan oppimiseen

Kenguru-kilpailu on Suomen suurin matematiikkakisa. Joka kevät noin 15 000 lasta ja nuorta Suomesta ottaa mittaa pulmatehtävien kokoelmasta, jonka kansainvälinen Kenguru-organisaatio on laatinut. Suomessa kilpailu on järjestetty vuodesta 2004 lähtien, ja useimpina vuosina kilpailun taloudellisena mahdollistajana on ollut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.

Kangourou sans Frontières –järjestön jäsenmaat

Suomessa Kenguru on hyvän mielen matematiikkakilpailu, jossa on paljon myös helppoja tehtäviä. Tehtävät poikkeavat tavallisesta koulumatematiikasta ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan luovaan ongelmanratkaisua. Kisan tarkoituksena on tuoda piristystä matematiikan tunneille ja tarjota onnistumisen kokemuksia mahdollisimman monelle. Kilpailussa onkin kaksi eri voittokriteeriä: kuka saa eniten pisteitä tai kuka onnistuu ratkomaan eniten peräkkäisiä tehtäviä oikein (kengurunloikka).

Kenguru-kilpailussa on viisi sarjaa:

Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka
Ecolier 4. ja 5. luokka
Benjamin 6. ja 7. luokka
Cadet 8. ja 9. luokka
Student lukio

Miten Kenguru tehdään?

Kenguru-kilpailua hallinnoi alkujaan ranskalainen Kangourou sans Frontières –järjestö, jolla oli keväällä 2023 jo 94 jäsenmaata. Kilpailutehtävät valitaan jäsenmaiden ehdotusten pohjalta. Vuoden 2023 kilpailuun tarjottiin yhteensä 1127 tehtävää, ja asinatuntijaraadin työn tuloksena lopullisiin tehtäväsarjoihin valikoitui 168 tehtävää 38 eri maasta.

Kilpailun suomalaisena järjestäjänä toimii Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio. Kansainväliset tehtäväsarjat mukautetaan suomalaiseen opetussuunnitelmaan sopiviksi ja käännetään suomeksi ja ruotsiksi. Kisan voi tehdä joko digitaalisesti Kenguru-kilpailun sivuilla www.kengurukilpailu.fi tai paperille tulostettuna. Kilpailuaika on vuosittain maalis-huhtikuussa.

Kenguru-kilpailun toteutetaan eri tavoin eri puolilla maailmaan. Saksassa on kisaan osallistumismaksu ja isot rahapalkinnot, Sloveniassa kokonaiset peruskouluikäluokat osallistuvat. Iso-Britanniassa Kengurua käytetään kansallisen kilpailun toisena kierroksena, jonka voittajat pääsevät finaaleihin. Kengurun eri versioita yhdistää kansainvälinen tehtäväkokoelma ja halu levittää matemaattisen ongelmanratkaisun iloja.

Kilpailun hyödyntämistä

Suomessa vuotuisen kisan tehtävät päätyvät tehtäväarkistoon, joka ulottuu 12 vuoden taakse. Opettajat hyödyntävät tehtäviä lisämateriaalina ja koetehtävinä. Vanhoja kisoja voi tehdä myös aikaa vastaan ja verrata omaa tulostaan kisaan aikoinaan osallistuneiden tuloksiin.

Kilpailun anonymisoitu vastausdata on vapaassa tutkimuskäytössä ja tutkimusta erilaisten tehtävätyyppien osaamisesta onkin tehty Turun Yliopistossa.

Lisätiedot: www.kengurukilpailu.fi

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma 2023

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö avaa suomalaisille yliopistoille suunnatun haun strategisen osaamisen vahvistamiseksi. Vuoden 2023 ohjelmassa rahoitetaan kunnianhimoisia tutkimusavauksia noin 2 miljoonalla eurolla.

Millaisia strategisia tutkimusavauksia haetaan?

Vuoden 2023 ohjelmassa haetaan kunnianhimoisia, tulevaisuuteen katsovia tutkimusavauksia. Painopisteenä on suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan uudistumista kestävästi rakentavat teknologiat ja palvelumallit.

Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joissa yhdistyvät kansainvälisesti huipputason tiede ja uuteen kasvuun tähtäävät strategiset avaukset.

Korkeatasoinen tutkimusavaus:

Vahvistaa monialaista, vaikuttavaa yhteistyötä, rakentaa ekosysteemiä
Vastaa selkeästi tunnistettavaan haasteeseen suomalaisessa teknologiateollisuudessa tai laajemmin yhteiskunnassa
Tähtää kansainväliseen läpimurtoon, vahvistaa strategista osaamista

Millä tavalla haetaan mukaan?

Haku toteutetaan kaksivaiheisena.

Ideahaku: 7.3.-31.5.2023
Ideahakuun osallistut jättämällä ehdotuksesi tutkimusavauksesta Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hakujärjestelmän kautta viimeistään 31.5.2023 klo 23:59.

Vastaa kaikkiin lomakkeen kysymyksiin. Ideahakuvaiheessa painoa annetaan erityisesti tutkimusavauksen kokonaisuuden ja tavoitteiden kuvaukselle. Haluamme ymmärtää miksi ehdottamasi hanke olisi tärkeä toteuttaa, mihin haasteeseen se vastaa, mikä ratkaisussa on ainutlaatuista, keitä tarvitaan kumppaneiksi ja mitä merkittävää hyötyä tästä olisi.

Huomioithan, että ideahakuvaiheessa et voi liittää hakemukseesi erillistä tutkimussuunnitelmaa tai muita liitteitä.

Järjestämme hakuun liittyen vartin tapaamisia Teamsissa hakijoiden kanssa.

Varaa aikasi 15 minuutin tapaamiseen sähköpostitse: marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi
Mahdollisia aikoja ilmoitetaan myöhemmin maaliskuussa.

Ideoiden sparraus ja varsinainen haku alkaa 11.9.2023.
Ideahausta jatkoon päässeille järjestämme projektikohtaisen mentorin sekä sparrausta varsinaisen hakemuksen liitteeksi tehtävän vuorovaikutussuunnitelman tekemiseen. Toiselle kierrokselle valittavien tiimien sparraushaastattelut pyritään järjestämään 26. - 28.9.2023 Rahoituspäätökset tehdään marraskuussa 2023.

Kysymyksiä ja vastauksia:

Kuka voi hakea avustusta Tulevaisuuden tekijät –haun kautta? Haku on avoin kaikille suomalaisille yliopistoille. Hakijana täytyy olla organisaatio. Hankkeen toteuttajina voi olla useita organisaatioita (tutkimusryhmiä ja yhteistyökumppaneita) ja monialainen yhteistyö on kannustettavaa. Ammattikorkeakoulut voivat osallistua tutkimushankkeisiin kumppaneina. Yhteistyöhankkeessa yksi organisaatio on pääasiallinen hakija ja hankkeen käynnistyessä hoitaa maksatuksen muille osapuolille. Haun kautta ei myönnetä henkilökohtaisia apurahoja.

Millaisia aiheita haussa ei rahoiteta? Tulevaisuuden tekijät -ohjelman on suunnattu ensisijaisesti teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Haemme monialaisia, tieteellisesti kovatasoisia tutkimusavauksia. Ohjelmassa ei rahoiteta esimerkiksi lääketiedettä, terveysalan tutkimusta tai opetuksen kehittämistä.

Kuinka paljon avustusta voi hakea? Haun kautta myönnetään avustuksia tutkimushankkeisiin. Haettavan avustuksen määrä voi olla luokkaa 100.000€ - 500.000€, erityisen merkittävissä avauksissa jopa 1.000.000€. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja ideahakuvaiheessa esitettyä alustavaa budjettia tarkennetaan haun toisessa vaiheessa.

Millaisella kustannusmallilla avustusta voi hakea? Säätiöt arvioivat hakemukset tapauskohtaisesti. Suositeltava kustannusmalli on ns flat rate –malli, missä hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

Palkkakustannukset
Henkilösivukulut (n. 30-40%)
Yleiskustannukset (max. 15) (yleiskustannusten määrä on arviointikriteeri; yleiskustannusprosentti lasketaan palkka- ja henkilösivukulujen kokonaissummasta)
Hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät materiaali- ja laitehankinnat
Matkakustannukset
Ostopalvelut

Voiko budjettiin / kustannuseriin tehdä muutoksia hankkeen aikana? Kyllä voi, kun muutokset ovat perusteltavissa. Haun kautta etistään merkittäviä uusia avauksia, joten säätiöt näkevät tärkeänä, että hankkeen toteutuksessa on joustavuutta ja liikkumavaraa.

Millainen kesto hankkeilla voi olla? Tapauskohtaisesti 1 – 3 vuotta. Säätiö varaa mahdollisuuden myös jatkorahoitukseen, mikäli hankkeessa saavutetaan tuloksia, joilla on huomattavaa tieteellistä arvoa ja johtavat merkittäviin uusiin avauksiin.

Voiko hankkeessa olla kansainvälisiä kumppaneita? Kyllä voi. Jos hankkeen rahoituksesta osa maksetaan kansainväliselle kumppanille, pitää kumppanuuden olla perusteltu sekä välttämätön hankkeen toteuttamisen kannalta. Nämä tapaukset ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Taustatietoja:

Aiempien vuosien rahoitettuja Tulevaisuuden tekijät -hankkeita.

Lisätietoja:

Antti Aarnio
Johtaja
040 503 6634 | antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Marianna Jokila
Projektipäällikkö, Tulevaisuuden tekijät -ohjelma
040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

Metallinjalostajien rahasto jakoi apurahoja tutkijoille ja opiskelijoille

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto julkisti 29.11.2022 apurahoja vuodelle 2023 yhteensä 241 100 euroa.

Metallinjalostajat ry perusti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteyteen vuonna 2009 rahaston, jonka tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahaston perustajayritykset ovat Outokumpu, Metso Outotec (ent. Outotec), SSAB (ent. Rautaruukki), Boliden ja Ovako.

Syyskuussa 2022 järjestetyssä apurahahaussa haettiin apurahoja yli 700 000 eurolla. Apurahoja myönnettiin 17 kpl yhteissummaltaan 241 100 euroa.

Rahoitetut väitöskirja- ja tutkimushankkeet liittyvät metallinjalostuksen ajankohtaisiin teemoihin, kuten kestävien tuotantoprosessien kehitykseen, kiertotalouteen sekä tuotantoprosessien mallintamiseen ja koneoppimisen hyödyntämiseen. Lisäksi rahasto myönsi apurahoja tukeakseen vaihto-opintoja ja kannustaakseen hyvin menestyneitä metallinjalostukseen suuntautuneita opiskelijoita.

Apurahojen julkistamistilaisuudessa Helsingissä 29.11.2022 julkistettiin seuraavat apurahat:

APURAHAT TUTKIMUSRYHMILLE

Professori Mikko Hokka, Tampereen yliopisto, 27 000 euroa

Austeniitin stabiilisuus ja mikroplastisuus moderneissa monifaasiteräksissä

Professori Ari Jokilaakso, Aalto-yliopisto, 25 000 euroa

Pölyjen muodostus ja kondensoituminen haituvista aineista kuparin, nikkelin ja sinkin tuotannossa

Professori Jukka Kömi, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

Korroosio-osaaminen osana vihreää siirtymää

Professori Ville-Valtteri Visuri, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

Vetyplasmapelkistyssulatusprosessin matemaattinen mallinnus

APURAHAT JATKO-OPISKELIJOILLE

DI Maria Kokko, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

Metallurgisen teollisuuden kuonien liuotus- ja saostusmenetelmät – Vanadiinin talteenottomenetelmän kehittäminen

DI Ilpo Mäkelä, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

Dynaaminen matemaattinen valokaariuunimalli

DI Julius Norrena, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

Teräksen jatkuvavalun ilmiöperusteinen ja datapohjainen laadunennustus koneoppimisen keinoin

DI Mika Pahnila, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

Biohiilen ja sen ominaisuuksien muokkaaminen pyrometallurgisia sovelluksia varten

DI Olli Vitikka, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

Raudan- ja teräksenvalmistuksen sivujakeiden kierrättäminen ruuvipuristettuina briketteinä

MATKA-APURAHAT

DI Heikki Lappalainen, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

Osallistumiseen EMC 2023-konferenssiin

DI Lalit Pun, Tampereen yliopisto, 3 000 euroa

Osallistumiseen Society for Experimental Mechanics Annual conference 2023-konferenssiin

M.Sc. Anna Liski, Helsingin yliopisto, 2 700 euroa

Tutkijavierailuun Culham Centre for Fusion Energy, United Kingdom Atomic Energy Authority

OPISKELIJA-APURAHAT, OPINNOT KOTIMAASSA

Tessa Finholm, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Kimmo Kärkkäinen, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

Immo Niskanen, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

Jonna Piironen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

OPISKELIJA-APURAHAT, VAIHTO-OPINNOT ULKOMAILLA

Sebastian Nikolov, Aalto-yliopisto (TU Delft), 2 000 euroa

Lisätietoja:

Juho Talonen

Asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto

Puh. 040 595 1181, juho.talonen(at)teknologiateollisuus.fi

Ylioppilaiden stipendit - syksyn 2022 pisteraja on 106 – 120

Säätiömme jakaa 1 000 euron stipendejä erinomaisesti pitkän matematiikan kokeen suorittaneille ylioppilaille. Syksyllä 2022 kirjoittaneilla oikeuttavat pisteet ovat 106 – 120.

Huomioittehan, että stipendin saa ylioppilaaksi valmistuessa. Jos syksyllä kirjoittaa stipendiin oikeuttavan tuloksen mutta valmistuu ylioppilaaksi vasta myöhemmin, stipendiä ei saa vielä vaan vasta tutkinnon tullessa kokonaan valmiiksi. Aiemmin stipendiin oikeuttaviin tuloksiin kirjoittaneiden ylioppilaiden tiedot pitäisi olla säätiöllä tiedossa mutta näistä voi olla hyvä lähettää vielä varmistusviesti sähköpostitse.

Stipendit lähetetään hakujärjestelmästämme lukioiden rehtoreille sähköpostitse.

Lisätiedot: Marianna Jokila (marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 592 6478)

Stipendin saavat ylioppilaat syksyllä 2022

Helsingin ja Tampereen yliopistot käynnistävät uuden teollisuuden innovaatioiden tohtoripolun säätiön tuella

Kaksi Suomen suurinta yliopistoa käynnistävät yhdessä yritysten ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa yhteisen tohtoripolun. Teollisuuden innovaatioiden tohtoripolku avaa ensi vuoden alun pilotissa paikat kahdeksalle pääosin yrityksissä työskentelevälle väitöskirjatutkijalle, joista puolet tulee Helsingin yliopistosta ja puolet Tampereen yliopistosta.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on mukana rakentamassa toimintamallia, joka kehittää suomalaista osaamista yrityslähtöisesti ja hakee ratkaisuja aikamme isoihin haasteisiin. Teollisuuden innovaatioiden tohtoripolun toimintamalli mahdollistaa uusimman tieteellisen tiedon hyödyntämisen teollisuudessa, huomioiden tutkimustyön akateemiset vaatimukset. Kehittämällä yritysten ja akateemisen tutkimuksen välistä yhteistyötä paikataan suomalaisen teollisuuden osaamisvajetta ja parannetaan sen kilpailukykyä.

Toimintamallissa teollisuus tarjoaa tutkimusaiheet ja väitöskirjatutkijat työskentelevät pääosin yrityksissä. Väitöskirjatutkijat tekevät yliopiston kanssa nelivuotisen työsopimuksen ja tekevät tutkimustaan oman yliopistonsa professorin ohjauksessa mutta saavat ohjausta myös aiheen antaneesta yrityksestä. Yritys osallistuu työn kustannuksiin, pääosan rahoituksesta tullessa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä.

Uuden tutkimustiedon lisäksi tohtoripolku tuottaa teollisuuden tarpeisiin osaajia, joilla on kyky soveltaa tutkimustietoa liiketoimintalähtöisesti, hyvät vuorovaikutus- ja tiimityötaidot sekä vahvat ammatilliset verkostot. Tohtoripolkuun kuuluu kursseja molemmista yliopistoista sekä yrityskäyntejä.

Teollisuuden innovaatioiden tohtoripolku -pilotin teemana on ”big data sustainability”. Pilotissa haetaan ratkaisuja kestävään kehitykseen liittyviin globaaleihin haasteisiin hyödyntämällä luonnontieteitä ja ohjelmistosuunnittelua.

Toimintamalli pohjautuu Tampereen yliopiston ja Tamlink Oy:n luomaan ja jo kahdeksan vuotta toteuttamaan DSII (Doctoral School of Industry Innovations) -tohtoripolkuun. Pilotissa sen toimintamallia kehitetään ja laajennetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kanssa. Pilottivaihe kestää viisi vuotta.

Pilotin budjetti on kokonaisuudessaan noin kolme miljoonaa euroa.

Uutta tietoa ja tutkimuksen hyödyntämistä

- Suomalaisten yritysten pitäisi huomattavasti nykyistä paremmin pystyä hyödyntämään korkeakoulujen väitöskirjatutkijoiden työpanosta ja osaamista. Tohtoriohjelmien tutkijoille tulisi vastaavasti pystyä tarjoamaan nykyistä monipuolisemmin erilaisia urapolkuja. Tutkijoiden joustavampi liikkuminen yliopistojen ja yritysten välillä turvaa sekä yritysten kasvumahdollisuuksia että yliopistojen työelämäyhteyksiä, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.

- Tavoitteenamme on kehittää innovaatiotoimintaa ja yritysyhteistyötä, jotta monipuolinen ja korkeatasoinen tutkimustyömme on ratkaisemassa aikamme isoja ongelmia ja tukemassa kestävää kehitystä, myös teollisuuden osalta, sanoo dekaani Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta.

- Yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Teknologiateollisuuden kanssa viedään testattu ja hyväksi havaittu toimintamalli seuraavalle tasolle. Suomalainen innovaatioekosysteemi voi ottaa isoja steppejä eteenpäin tämän pilotin avulla, sanoo johtaja Pauli Kuosmanen Tampereen yliopistosta, korostaen tämän olevan vasta pilottivaihe tuleville suunnitelmille.

Lisätietojen antajat:

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö:
Antti Aarnio antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi/ +358 40 503 6634
Marianna Jokila marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi / +358 40 592 6478

Linkkejä:
https://www.dsii.fi/
https://www.helsinki.fi/fi
https://www.tuni.fi/
https://www.tamlink.fi/

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön
Metallinjalostajien rahaston apurahat julistetaan haettaviksi vuodelle 2023

Hakuaika 1.9. - 30.9.2022

Metallinjalostajien rahaston tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Metallinjalostajien rahasto:

Jakaa opiskelija-apurahoja hyvin menestyneille opiskelijoille opintoihin kotimaassa ja opiskeluun ulkomaisissa yliopistoissa tai ulkomailla tapahtuvaan työharjoitteluun.

Tukee tutkimustyötä myöntämällä apurahoja Suomessa toimiville tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja jatko-opiskelijoille. Pääpaino on jatko-opintojen tukemisessa.

Tukee matka-apurahoin tutkijavierailuja ja osallistumista kansainvälisiin konferensseihin.

Kotimaan opiskelija-apurahan suuruus on 1 100 euroa. Ulkomaan opiskelija-apurahan suuruus on 2 000 euroa (apurahaa voi hakea myös syksyllä 2022 tapahtuvaan vaihto-opiskeluun). Tutkija- ja jatko-opiskeluapurahojen suuruus on 25 000 euroa. Tutkimusryhmä- ja matka-apurahan maksimisuuruutta ei ole erikseen määritelty.

Apuraha haetaan ja myönnetään kalenterivuodeksi kerrallaan. Tutkija-, jatko-opiskelija- ja tutkimusryhmän apuraha voidaan myöntää samalle hankkeelle enintään kolmeksi vuodeksi.

Rahasto jakaa vuodelle 2023 apurahoja noin 300 000 euroa. Apurahojen julkistamispäivä on marras-joulukuussa 2022.

Hakuohjeet

Linkki sähköiseen hakulomakkeeseen julkaistaan Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön apurahajärjestelmässä 1.9.2022. Rahaston päätöksistä ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse ja myönnetyt apurahat julkistetaan rahaston kotisivuilla.

Lisätietoja Asiamies Juho Talonen, puh. 040 595 1181, sähköposti: juho.talonen(at)teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahaston apurahat julkistetaan haettaviksi vuodelle 2024