Yleinen Archives | Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö

Pitkän matematiikan stipendien pisteraja on 111

Säätiön perinteisten pitkän matematiikan stipendien pisteraja on 111-120 kevään 2025 ylioppilaskirjoituksissa. Pisterajan ylitti keväällä 2025 223 kirjoittajaa, jotka eivät ole aiemmin valmistuneet ylioppilaaksi. Stipendi myönnetään, kun valmistuu ylioppilaaksi.

Lukioiden tai ylioppilaiden ei tarvitse olla säätiöön yhteydessä tässä vaiheessa. Kirjaamme kaikki stipendit järjestelmäämme ja lähetämme sähköpostitse stipendit lukioiden rehtoreille.

Lisätiedot: Marianna Jokila, puh. 040 592 6478

Instagram: techfinland100

Kuka on koulunne Renessanssinero? – Hae stipendiä kasiluokkalaiselle!

Maailma tarvitsee kipeästi Renessanssineroja – luovia ja uteliaita taitureita, jotka tykkäävät ratkaista suuria ja pieniä ongelmia yhdessä muiden kanssa. Kuka on teidän koulunne Renessanssinero?

Jaamme 300 Renessanssinero-stipendiä kasiluokkalaisille, jotka ovat innostuneita sekä matemaattis-luonnontieteellisistä aineista että luovista aineista. Yhden stipendin suuruus on 100 euroa.

Millainen oppilas on Renessanssinero?

Renessanssinero on kahdeksasluokkalainen, joka tykkää sekä rakentaa että luoda. Hän osoittaa kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisten aineiden lisäksi johonkin luovaan, kuten musiikkiin, kuvataiteisiin, liikuntaan, kotitalouteen, kirjoittamiseen tai vaikka käsityöhön koulussa tai vapaa-ajallaan. Renessanssinero on myös saattanut keksiä tapoja käyttää tekoälyä rakentavasti niin, että se tukee aidosti hänen opiskeluaan ja oppimistaan.

Hän on tulevaisuuden ratkaisija: insinööri, keksijä tai tutkija.

Renessanssinero tykkää työskennellä yhdessä muiden kanssa ja tsemppaa muita. Hänen kanssaan on kiva työskennellä.

Renessanssinerous on ennen kaikkea asenne – tärkeintä on myönteinen, utelias ja reipas suhtautuminen opiskeluun ja oppimiseen. Tämä on asenne, jolla tulevaisuus on nykyhetkeä valoisampi.

Miten hakea Renessanssinero-stipendiä?

Ehdotuksen Renessanssinero-stipendin saajasta voi tehdä kuka tahansa koulunne opettaja. Jaamme stipendejä korkeintaan yhden per koulu.

Jätä ehdotuksesi stipendin saajasta täyttämällä Lyyti-lomake 30.4.2025 klo 23:59 mennessä.

Lomakkeessa tulee ilmoittaa seuraavat tiedot:

oppilaan nimi
lyhyt perustelu, miksi juuri tämä oppilas on Renessanssinero
Oppilaitoksen yhteystiedot

Milloin ja miten Renessanssinero-stipendit jaetaan?

Stipendien hakuaika on 31.3.–30.4.2025.

Käsittelemme hakemukset ja ilmoitamme kaikille ehdotuksen tehneille opettajille päätöksistä 15.5.2025 mennessä.

Toimitamme koulullenne ohjeet, miten voitte tulostaa stipendin oppilaan nimellä. Lisäksi toimitamme valmiin tekstipätkän, jonka stipendin ojentaja voi lausua stipendin jakamisen yhteydessä.

Lisätietoa

Ida Laihanen
Assistentti
040 565 6082 | ida.laihanen@teknologiateollisuus.fi

Marianna Jokila
Kehityspäällikkö
040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

Future Makers Research Funding Program 2025

Funding call for strategic research ideas

21.03.2025 to 31.5.2025

Technology Industries of Finland Centennial Foundation open a funding call for strategic research ideas. In total, the foundations have reserved up to 2 million euros for high-level research openings. The goal is to fund bold experiments and novel initiatives – including those that may involve significant risks to succeed.

What kind of research ideas?

The aim is to initiate high-level, ambitious strategic research openings that combine internationally top-level science and industrial impact. We wish to see research opening ideas that aim at building long-term sustainable renewal and new business models of the Finnish technology industry.

The foundations wish to encourage joint actions that focus on universities' strategic strengths and spark new growth - with the aim to encourage long-term cooperation between researchers and companies.

High-level research opening is:

Formulates a research question with substantial novelty
Multidisciplinary and builds an ecosystem
Based on an important challenge from the point of view of the Finnish Technology Industries and the Finnish society
Aiming for an international breakthrough

How do I apply?

The funding call has two stages: 1) Call for ideas 21.3.-31.5.2025 and 2) Improving of ideas and final applications, round 2 starts in 15.9.2024 (by invitation only based on stage 1). All the applicants who are selected to round 2, will be interviewed. The interviews will take place in Helsinki on 1. - 3.10.2025.

To apply, please leave your idea-stage proposal through our on-line application system. Please register as an organization to the system.

Please answer all questions in the application form. At the idea phase, pay attention on how you present your overall research idea and the goals for the research. We wish to understand why this project should be conducted, what is unique about the idea, and who will be the partners on your proposal . Please note that you cannot include additional research plan or other separate attachments to your applications.

We organise 15 minute Teams meetings where the researchers can ask questions about the call.

Book your meeting via e-mail:
ida.laihanen@teknologiateollisuus.fi
Please suggest from 3 to 5 suitable times for the online meeting. Then we will pick the suitable time and send you the meeting link.

Questions and answers

Who can apply for funding?
The funding call is open to all Finnish universities. The applicant must be an organization. The project can also be carried out by several organizations (research groups and collaborators) and we encourage multidisciplinary collaboration, as well as joint projects between universities. Universities of applied sciences and research institutes can participate as partners to universities. In joint projects one organization will be the main applicant who will distribute the joint funding to other partners. Personal grants cannot be applied.

How much funding can be applied?
The call is for research projects. The applied funding can be of the order 100.000€ - 500.000€, in very high-level, ambitious projects even up to 1.000.000€. The funding need will be evaluated case by case and the preliminary budget created in the first applications stage will be re-evaluated in the second stage.

For which purposes can you apply funding? Is it necessary to involve companies in the projects?
The aim is to initiate high-level scientific research openings that are relevant to the future of Finnish industries and the society. Especially interesting are ideas that are cross-sectoral and have ambitious targets. We encourage to look for partner-companies who could contribute to the project, but no company funding is required. The aim is to enhance long-term strategic co-operation between scientists and companies, and the societal impact of research.

What kind of cost model is needed for application?
The foundations evaluate the applications case by case. As a cost model we recommend to use a so called flat rate model, where acceptable costs are:

Salary costs
Employer’s contributions costs (appr. 30-40%)
General costs max. 15% (calculated from total of salary and employer’s contributions costs)
Necessary purchase of materials and equipment to carry out the project
Travel costs
Purchased services

Is it possible to change the budget or cost division during the project?
Yes, as long as the changes are justified. The funding call is aimed at creating ambitious new research openings, so it is seen important that there’s certain flexibility to carry out the projects.

What is the duration of research projects?
1-3 years, depending on the case. The foundations also reserve an option for additional funding if the project achieves results with remarkable scientific value and can lead to highly potential new openings.

Is it possible to have international research partners? Yes it is. If part of the funding will be paid abroad to the international partner, the partnership must be justified and a inevitable part of the project. Situations like this, will be evaluated case by case.

Contact for questions:

Mr Antti Aarnio
Director
Technology Industries of Finland Centennial Foundation
+358 40 503 6634 | antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Ms Marianna Jokila
Development Manager
040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma 2025

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö avaa suomalaisille yliopistoille suunnatun haun strategisen osaamisen vahvistamiseksi. Vuoden 2025 ohjelmassa rahoitetaan kunnianhimoisia tutkimusavauksia noin 2 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on rahoittaa rohkeita kokeiluja ja uudenlaisia avauksia – myös sellaisia, joiden onnistumiseen voi liittyä suuria riskejä.

Millaisia strategisia tutkimusavauksia haetaan?

Vuoden 2025 ohjelmassa haetaan kunnianhimoisia, tulevaisuuteen katsovia tutkimusavauksia. Painopisteenä on suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan uudistumista kestävästi rakentavat teknologiat ja palvelumallit.

Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joissa yhdistyvät kansainvälisesti huipputason tiede ja uuteen kasvuun tähtäävät strategiset avaukset.

Korkeatasoinen tutkimusavaus:

Vahvistaa monialaista, vaikuttavaa yhteistyötä, rakentaa ekosysteemiä
Vastaa selkeästi tunnistettavaan haasteeseen suomalaisessa teknologiateollisuudessa tai laajemmin yhteiskunnassa
Tähtää kansainväliseen läpimurtoon, vahvistaa strategista osaamista

Millä tavalla haetaan mukaan?

Haku toteutetaan kaksivaiheisena.

Ideahaku: 21.3.-31.5.2025
Ideahakuun osallistut jättämällä ehdotuksesi tutkimusavauksesta Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hakujärjestelmän kautta viimeistään 31.5.2025 klo 23:59.

Vastaa kaikkiin lomakkeen kysymyksiin. Ideahakuvaiheessa painoa annetaan erityisesti tutkimusavauksen kokonaisuuden ja tavoitteiden kuvaukselle. Haluamme ymmärtää miksi ehdottamasi hanke olisi tärkeä toteuttaa, mihin haasteeseen se vastaa, mikä ratkaisussa on ainutlaatuista, keitä tarvitaan kumppaneiksi ja mitä merkittävää hyötyä tästä olisi.

Huomioithan, että ideahakuvaiheessa et voi liittää hakemukseesi erillistä tutkimussuunnitelmaa tai muita liitteitä.

Järjestämme hakuun liittyen vartin tapaamisia Teamsissa hakijoiden kanssa.

Varaa aikasi 15 minuutin tapaamiseen sähköpostitse: ida.laihanen@teknologiateollisuus.fi
Ehdota sähköpostissasi 3 - 5 aikaa, jotka sinulle sopisi, niin valitsemme niistä meille sopivan ja lähetämme kalenterikutsun.

Ideoiden sparraus ja haun toinen kierros alkaa 15.9.2025.
Toiselle kierrokselle valittavien tiimien sparraushaastattelut pyritään järjestämään 1. - 3.10.2025. Rahoituspäätökset tehdään marraskuussa 2025.

Kysymyksiä ja vastauksia:

Kuka voi hakea avustusta Tulevaisuuden tekijät –haun kautta? Haku on avoin kaikille suomalaisille yliopistoille. Hakijana täytyy olla organisaatio. Hankkeen toteuttajina voi olla useita organisaatioita (tutkimusryhmiä ja yhteistyökumppaneita) ja monialainen yhteistyö on kannustettavaa. Ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat osallistua tutkimushankkeisiin kumppaneina. Yhteistyöhankkeessa yksi organisaatio on pääasiallinen hakija ja hankkeen käynnistyessä hoitaa maksatuksen muille osapuolille. Haun kautta ei myönnetä henkilökohtaisia apurahoja.

Millaisia aiheita haussa ei rahoiteta? Tulevaisuuden tekijät -ohjelman on suunnattu ensisijaisesti teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Haemme monialaisia, tieteellisesti kovatasoisia tutkimusavauksia. Ohjelmassa ei rahoiteta esimerkiksi lääketiedettä, terveysalan tutkimusta tai opetuksen kehittämistä.

Kuinka paljon avustusta voi hakea? Haun kautta myönnetään avustuksia tutkimushankkeisiin. Haettavan avustuksen määrä voi olla luokkaa 100.000€ - 500.000€, erityisen merkittävissä avauksissa jopa 1.000.000€. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja ideahakuvaiheessa esitettyä alustavaa budjettia tarkennetaan haun toisessa vaiheessa.

Millaisella kustannusmallilla avustusta voi hakea? Säätiöt arvioivat hakemukset tapauskohtaisesti. Suositeltava kustannusmalli on ns. flat rate –malli, missä hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

Palkkakustannukset
Henkilösivukulut (n. 30-40%)
Yleiskustannukset (max. 15) (yleiskustannusten määrä on arviointikriteeri; yleiskustannusprosentti lasketaan palkka- ja henkilösivukulujen kokonaissummasta)
Hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät materiaali- ja laitehankinnat
Matkakustannukset
Ostopalvelut

Voiko budjettiin / kustannuseriin tehdä muutoksia hankkeen aikana? Kyllä voi, kun muutokset ovat perusteltavissa. Haun kautta etistään merkittäviä uusia avauksia, joten säätiöt näkevät tärkeänä, että hankkeen toteutuksessa on joustavuutta ja liikkumavaraa.

Millainen kesto hankkeilla voi olla? Tapauskohtaisesti 1 – 3 vuotta. Säätiö varaa mahdollisuuden myös jatkorahoitukseen, mikäli hankkeessa saavutetaan tuloksia, joilla on huomattavaa tieteellistä arvoa ja johtavat merkittäviin uusiin avauksiin.

Voiko hankkeessa olla kansainvälisiä kumppaneita? Kyllä voi. Jos hankkeen rahoituksesta osa maksetaan kansainväliselle kumppanille, pitää kumppanuuden olla perusteltu sekä välttämätön hankkeen toteuttamisen kannalta. Nämä tapaukset ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Säätiön rahoittamien hankkeiden tulosten tulee olla julkisia. Tuloksen omistaa se rahoituksen saajana oleva tutkimusorganisaatio, jonka projektiin tutkimustyö sisältyy. Jos tutkimusorganisaatiot saavat aikaan tuloksen yhdessä, rahoituksen saajien tulee sopia keskenään tuloksen omistuksesta, käyttöoikeudesta sekä tuloksen hyödyntämisestä. Omistajalla on oikeus päättää tuloksen suojaamisesta ja luovuttamisesta.

Taustatietoja:

Aiempien vuosien rahoitettuja Tulevaisuuden tekijät -hankkeita.

Lisätietoja:

Antti Aarnio
Johtaja
040 503 6634 | antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Marianna Jokila
Kehityspäällikkö, Tulevaisuuden tekijät -ohjelma
040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

Kenguru-matematiikkakilpailun ennätysvuosi 2024

Osallistujat Suomen Kenguru-kilpailussa vuosina 2004 – 2024

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö rahoittaa Suomen suurimman matematiikkakilpailun, Kenguru-kisan. Kenguru on hyvä mielen matematiikkakilpailu, joka on tuonut monipuolisia, oivallusta vaativia ja yllättäviä pulmatehtäviä suomalaisiin luokkahuoneisiin vuodesta 2004. Vuoden 2024 Kenguru-kisaan osallistui ennätykselliset 22 747 lasta ja nuorta 324 eri koulusta. Ikäsarjoittain osallistujat jakautuivat seuraavasti:

Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka): 3 332
Ecolier (4. ja 5. luokka): 4 350
Benjamin (6. ja 7. luokka): 7 379
Cadet (8. ja 9. luokka): 7 444
Student (lukio): 242
yhteensä: 22 747

Vaikea tehtävä Kenguru-kilpailu Ecolier-sarjasta (4. ja 5. luokka). Osallistujista 30 % ratkaisi sen.

Association Kangourou sans Frontières

Kenguru-kilpailun kansainvälinen kattojärjestö AKSF laajenee nopeasti: vuoden 2024 lopussa jäsenmaita oli jo 108. Lähes kaikki Euroopan, Amerikan ja Aasian maat ovat mukana. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tuki mahdollistaa Suomen osallistumisen.

Suomi on aktiivinen toimija AKSF-järjestössä. Syksyn 2024 vuosikokouksessa Suomi palkittiin 108 jäsenmaan joukosta maana, jonka tehtäväehdotukset seuraavaan kisaan hyväksyttiin korkeimmalla prosentilla (46 %).

Seuraava Kenguru-matematiikkakilpailu järjestetään maalis-huhtikuussa 2025. Kilpailun järjestämisestä vastaa Maunulan yhteiskoulu – Helsingin matematiikkalukio. Lisätietoja: www.kengurukilpailu.fi .

Joustavaan Matematiikkaan -täydennyskoulutus ja JoMa-stipendit käynnissä vuonna 2025

Joustavaan Matematiikkaan (JoMa) -kurssit ja stipendit jatkuvat jälleen vuonna 2025! Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö jatkaa 500 euron kannustusstipendien jakamista. Stipendejä myönnetään opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka suorittavat JoMa-kokonaisuuden (11 op) tai vastaavan ruotsinkielisen FlexMa-koulutuskokonaisuuden vuoden 2025 aikana. Stipendejä jaetaan 500 kpl vuonna 2025.

JoMa-stipendit – intoa ja oppia matikanopetukseen
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö uudisti opettajien palkitsemisen toimintatapoja vuonna 2021, kun se alkoi myöntää JoMa-stipendejä perinteisten palkintojen sijaan. Koulutus on suunnattu laajasti opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille, ja siihen voivat osallistua opettajat niin varhaiskasvatuksesta kuin esiopetuksestakin, luokanopettajat, aineenopettajat sekä erityisopettajat. Lisäksi stipendi voidaan myöntää esimerkiksi kurssit suorittaneille lastenhoitajille ja koulunkäyntiavustajille, sillä stipendien saaminen ei ole rajoitettu pelkästään opettajille.

Merkittävä vaikutus lasten oppimiseen
JoMa-koulutuksella on valtava vaikutus lasten ja nuorten matematiikan oppimiseen. Vuonna 2024 91 henkilöä suoritti 11 opintopisteen JoMa-kokonaisuuden. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön laskelmien mukaan tämä tulee vaikuttamaan positiivisesti yli 35 000 lapsen matematiikan opetukseen tulevaisuudessa. Puhumme siis valtavasta vaikuttavuudesta, kun opettajille mahdollisestaan pääsy laadukkaisiin täydennyskoulutuksiin.

Yhteistyö kannustaa opettajia kehittymään
JoMa-ohjelma toteutetaan Opetushallituksen rahoituksella yhteistyössä Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Åbo Akademin kanssa. Tämän yhteistyön ansiosta satoja opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia on saatu päivittämään osaamistaan ja hyödyntämään uusinta tutkimustietoa opetuksessaan. Erityistä ohjelmassa on myös osallistujien antama palaute: vuoden 2023 ja 2024 suorittajista 100 % suosittelee koulutusta kollegoilleen.

Lisätiedot Joustavaan Matematiikkaan -kursseista ja niiden aikatauluista päivittyvät koulutuksen verkkosivuille. Stipendien yleiset ohjeet löydät täältä. Kannattaa pysyä kuulolla ja lähteä mukaan päivittämään osaamista sekä innostumaan matematiikasta!

Tietokoneiden hukkalämpö kuriin ja uusi keino korjata kudosvaurioita – 2,9 miljoonaa euroa innovaatioihin

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi yhteensä 2,9 miljoonaa euroa kuudelle tutkimushankkeelle. Rahoituksella tutkijat kehittävät esimerkiksi tapoja vähentää tietokoneista syntyvää hukkalämpöä, korjata kudosvaurioita uudenlaisella materiaaliteknologialla sekä hoitaa masennusta aivojen magneettisen stimuloinnin avulla.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa, ja siihen lähetettiin 54 rahoitushakemusta. Säätiö rahoittaa ohjelman kautta kunnianhimoisia tutkimusavauksia, jotka uudistavat suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.

“Olimme niin vaikuttuneita tänä vuonna saamiemme hakemusten laadusta ja monipuolisuudesta, että säätiö päätti kasvattaa myönnetyn rahoituksen määrää kolmanneksella. Hankkeissa kehitetään ratkaisuja esimerkiksi vihreän siirtymän mahdollistamiseen ja parempaan terveydenhoitoon. Suurimman rahoituksen saaneessa hankkeessa pyritään kehittämään täysin uudentyyppistä teknologiaa, jolla nopeasti kasvavien datakeskusten energiankulutusta ja hukkalämmön tuotantoa saataisiin tulevaisuudessa radikaalisti vähennettyä.”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Antti Aarnio.

Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen saivat vuoden 2024 haussa:

Sebastiaan van Dijken ja Päivi Törmä (Aalto-yliopisto, 890 000 euroa): Tietokoneista syntyvä hukkalämpö lisääntyy esimerkiksi digitalisaation laajenemisen ja tekoälyn kehittymisen myötä. Hankkeessa kehitetty uusi, spin-aaltojen optiseen hallintaan perustuva teknologia mahdollistaa tietokoneille erittäin nopean laskennan ja tallennuksen ilman haitallista lämpenemistä. Säätiö myönsi yhdessä Jane ja Aatos Erkon säätiön kanssa hankkeelle vuonna 2021 miljoonan euron rahoituksen, ja nyt lupaavasti alkanut hanke saa jatkorahoitusta.

Leena Ukkonen, Susanna Miettinen (Tampereen yliopisto, 635 000 euroa) ja Jari Juuti (Oulun yliopisto): Monialaisen hankkeen tuloksena syntyy uusi bioninen materiaaliteknologia, jossa yhdistetään ihmissoluja ja itsekorjautuvaa polymeerimateriaalia toiminnalliseksi ihmiskehon rakenteeksi. Teknologialla pystytään luomaan uudenlaisia varaosia ja korjaavia rakenteita ihmiskehoon. Näin pystytään korjaamaan esimerkiksi kehon vammautumisen tai rappeutumisen aiheuttamia kudosvaurioita.

Ulla Lassi (Oulun yliopisto, 500 000 euroa) ja Anna Lähde (Itä-Suomen yliopisto): Liikenteen sähköistyminen ja lisääntynyt tarve energian varastoinnille synnyttävät akkumateriaaleille uudenlaisia vaatimuksia. Hankkeessa kehitetään tehokkaita elektrodimateriaaleja energian varastointiin. Tavoitteena on edistää akkuihin liittyvän arvoketjun teollisuuden uudistumista ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Zachary Taylor (Aalto-yliopisto, 390 000 euroa): Hankkeessa kehitetään monikerroksista hologrammia, joka mahdollistaa silmän kuvantamisen ja spektroskopian tarkasti ja kustannustehokkaasti. Toteutuessaan tällä menetelmällä pystytään diagnosoimaan nopeammin silmäsairauksia, jotka yhdistyvät laajemmin ihmisen muuhun terveyteen.

Dogu Baran Aydogan (Itä-Suomen yliopisto, 300 000 euroa): Hankkeessa kehitetään tekoälypohjaista aivojen stimulointia hoitokeinona vakavaan masennukseen. Hanke edustaa niin kutsuttua teranostiikkaa, jossa yhdistetään terapia ja diagnostiikka. Tekoälyn käyttö aivojen magneettisen stimulaation tukena mahdollistaa sen, että hoito voidaan räätälöidä potilaan tarpeen mukaan.

Jarkko Valjakka (Tampereen yliopisto, 245 000 euroa):

Hankkeessa kehitetään tapaa sitoa tuotantolaitosten synnyttämää hiilidioksidia aiempaa kustannustehokkaammin. Tämä on mahdollista käyttämällä kahden aineen, hiilihappoanhydraasin ja formaattidehydrogenaasin, yhdistelmää, joka muuntaa hiilidioksidia suoraan teollisuuden raaka-aineiksi.

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on rakentanut Suomen kilpailukykyä rahoittamalla kunnianhimoista teknologia-alan tutkimusta

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on suunnattu teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joissa yhdistyvät kansainvälisesti huipputason tiede ja uuteen kasvuun tähtäävät strategiset avaukset.

Ohjelma on edellisten kahdeksan vuoden aikana myöntänyt 24 miljoonaa euroa yhteensä 44 tutkimushankkeelle. Hankkeista noin kolmasosa on yhä käynnissä, ja niiden vaikuttavuus kasvaa jatkuvasti. Hankkeissa on tehty yli 300 henkilötyövuotta tutkimusta. Projekteja on hyödynnetty yliopistojen opetuksessa, ja ne ovat sysänneet alkuun jopa uuden koulutusohjelman.

Hankkeiden tuloksena on syntynyt korkeatasoisen tieteen lisäksi kasvavia osaamiskeskittymiä, uutta yritysyhteistyötä sekä kansainvälisesti merkittäviä start-up-yrityksiä.

Lisätietoja:

Antti Aarnio
asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 503 6634
antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.

Metallinjalostajien rahasto jakoi apurahoja tutkijoille ja opiskelijoille

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto myönsi apurahoja vuodelle 2025 yhteensä 281 700 euroa.

Metallinjalostajat ry perusti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteyteen vuonna 2009 rahaston, jonka tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahaston perustajayritykset ovat Outokumpu, Metso (ent. Outotec ja Metso Outotec), SSAB (ent. Rautaruukki), Boliden ja Ovako.

Syyskuussa 2024 järjestetyssä apurahahaussa haettiin apurahoja yhteensä yli 1,1 miljoonalla eurolla. Apurahoja myönnettiin 38 kpl yhteissummaltaan 281 700 euroa.

Rahoitetut väitöskirja- ja tutkimushankkeet liittyvät metallinjalostuksen ajankohtaisiin tutkimus- ja kehitysteemoihin. Tärkeä painopistealue on uusien kestävien tuotantoprosessien ja -teknologioiden kehitys. Rahasto tukee jatko-opiskelijoita ja tutkijoita myös myöntämällä matka-apurahoja. Lisäksi rahasto tukee opiskelijoita myöntämällä kannustusapurahoja ja apurahoja kattamaan vaihto-opintojen kuluja.

11.11.2024 julkistettiin seuraavat apurahat:

APURAHAT TUTKIMUSRYHMILLE

Professori Daniel Lindberg, Aalto-yliopisto, 25 000 euroa

Pölyjen muodostus ja kondensoituminen haihtuvista aineista kuparin, nikkelin ja sinkin tuotannossa

Professori Jukka Kömi, Oulun yliopisto, 26 000 euroa

Korroosio-osaaminen osana vihreää siirtymää

Professori Mari Lundström, Aalto-yliopisto, 25 000 euroa

Metallurgisten prosessien sähköistämisen ympäristövaikutukset

Professori Sami Virolainen, LUT-yliopisto, 32 000 euroa

”Refractory” metallien vihreät liuotus- ja talteenottomenetelmät

Professori Ville-Valtteri Visuri, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

Fosforinpoisto vetyplasmapelkistyssulatusprosessissa

APURAHAT JATKO-OPISKELIJOILLE

Muhammad Wildanil Fathoni, Aalto-yliopisto, 26 000 euroa

ECO2-Froth: Taloudelliset ja ekologiset vaahdottajat mineraalien vaahdotukseen, jotka perustuvat lyhytketjuisiin alkoholeihin ja selluloosaseoksiin

Ilpo Mäkelä, Oulun yliopisto, 26 000 euroa

Dynaaminen matemaattinen valokaariuunimalli

Mika Pahnila, Oulun yliopisto, 26 000 euroa

Biohiilen ja sen ominaisuuksien muokkaaminen pyrometallurgisia sovelluksia varten

Olli Vitikka, Oulun yliopisto, 26 000 euroa

Raudan- ja teräksenvalmistuksen sivujakeiden kierrättäminen ruuvipuristettuina briketteinä sekä metallurgisten ominaisuuksien arviointi

MATKA-APURAHAT

Seyedmohammadreza Arefzadeh, LUT-yliopisto, 3 000 euroa

Osallistuminen International Solvent Extraction-konferenssiin

Lotta Kleemola, Aalto-yliopisto, 3 000 euroa

Osallistuminen Copper 2025-konferenssiin

Fabiola Lasar, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

Osallistuminen EMC 2025-konferenssiin

Iida Pankka, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

Osallistuminen EMC 2025-konferenssiin

OPISKELIJA-APURAHAT, VAIHTO-OPINNOT ULKOMAILLA

Johan Franzen, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

Ellen Heiskanen, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

Aino Kekäläinen, Tampereen yliopisto, 2 000 euroa

Katariina Mecklin, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

Sofia Niemikoski, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

Niilo Pahnila, Oulun yliopisto, 2 000 euroa

Anni Toivonen, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

Jenna Ylimäki, Oulun yliopisto, 2 000 euroa

OPISKELIJA-APURAHAT, OPINNOT KOTIMAASSA

Hafiz Abaid Ur Rehman, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Bayu Ardi Anto, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Titus Helin, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Niko Kauppi, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

Ville Korhonen, Tampereen yliopisto, 1 100 euroa

Leevi Kosonen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Prithish Kumar Saha, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Aleksanteri Kupi, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Juha Malinen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Elina Mattila, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

Talha Nafees, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Tiia-Maria Porkola, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Milja Raitanen, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

Mikko Riikonen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Arttu Saikkonen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Eeli-Matti Sassi, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

Arsalan Shafaat, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

Lisätietoja:
Juho Talonen
Asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto
Puh. 040 595 1181, juho.talonen(at)teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi stipendejä huippupistein pitkän matematiikan kirjoittaneille syksyn ylioppilaille

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 1000 euron stipendit 32 uudelle ylioppilaalle, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matematiikan huippupistein. Syksyn 2024 stipendiin oikeuutava pisteraja on 108 – 120.

Neljä stipendiä suurimmille stipendirohmuille - Kerttulin ja Ressun lukiot ykkösenä stipendilistalla

Kerttulin lukioon Turussa ja Ressun lukioon Helsingissä meni molempiin tänä syksynä neljä stipendiä. Molemmat lukiot menestyvät säätiön matematiikan stipendien listoilla tasaisesti vuodesta toiseen mutta Kerttulin lukio pärjää erityisesti aina syksyn juhlien aikaan. Kerttulin lukiolla on Opetusministeriön myönnetämä erityistehtävä sekä urheilussa että ict-linjalle luonnontiedepainotteisessa opetuksessa. Erityistehtävän linjojen lisäksi lukiossa on myös yleislinja.

”Erityistehtävä näkyy lukiossamme syksyn ylioppilaiden suurehkona määränä, sillä varsinkin urheilijat käyvät lukiota meillä melkein aina 3,5 tai 4 vuotta. Lukiomme vuosittainen sisäänotto on 180 opiskelijaa ja tänä syksynä ylioppilaita valmistuu 72”, kertoo Kerttulin lukion rehtori Tapio Laine. Lukion painotuslinjat saavat herkästi ajattelemaan, että stipendit menisivät vain ict-linjalaisille mutta näin ei ole. Lukion neljä stipendiä jakautuu tänä syksynä kaikille kolmelle linjalle: yleislinjalle, ict-linjalle ja urheilulinjalle.

Innostunut kulttuuri matematiikan opiskeluun ei synny tyhjästä vaan siihen on paniostettu vahvasti Kerttulin lukiossa. ”Meillä on mahtava opettjatiimi, joka osaa järjestää innostavaa matikan opetusta. Opettajat on roolitettu heidän omasta toiveestaan siten, että jokainen valmentaa parhaiten osaamallaan matematiikan alueellaan. Meillä on kaksi kertauskurssia kolmannella vuodella periodeissa kaksi ja kolme. Yksi opettaja opettaa kaikki nämä kurssit yhdessä luokassa, johon on rakennettu suljettu abitti-ympäristö. Näin tämä opettaja saa erinomaisen käsityksen jokaisen abiturientin tavoitteista. Lukiossamme toimii myös matematiikkalaboratorio, jossa luokan ovi on opiskelijoille aina auki. Kun laboratoriossa on meneillään vaikka kertauskurssi, niin hyppytuntilaiset saavat mennä mukaan - ja niin he usein myös menevät. Lisäksi perjantai-iltapäivisin varsinaisen opetuksen loputtua on matikkapaja, johon voi vapaaehtoisesti mennä kertaamaan viikon asioita. Paja ei ole perinteinen tukiopetuspaja, vaan siellä valmennetaan ja sinne osalllistuu myös laudaturin tavoittelijoita,” summaa rehtori Laine lukion käytännöistä.

Säätiö myöntää stipendin vasta ylioppilaaksi valmistuessa

Aina välillä säätiöltä kysytään, että miksi kaikki pisterajan ylittäneet eivät näyt julkistettavissa listoissa. Tämä johtuu siitä, että säätiön sääntöjen mukaisesti stipendit myönnetään vasta ylioppilaaksi valmistuttaessa. Eli se ei pelkästään riitä, että omalla kirjoituskerralla ylittää kirjoituskerran pisterajan vaan koko tutkinto pitää saada valmiiksi, jotta stipendin ehdot täyttyvät. Stipendin saajaksi lasketaan siis vasta valmistuneet ylioppilaat ja silloin myös ylioppilaan nimi julkaistaan säätiön sivulla.

Tästä syystä stipendilistojen koostaminen vie aina joitain päiviä aikaa, kun ylioppilaaksi valmistuminen pitää tarkistaa myös kaikkien niiden osalta, jotka ovat ylittäneet pisterajan aiemmin mutta eivät ole vielä ylioppilaita. Koko stipendiprosessi vaatiikiin yhteistyötä niin YTL:n kuin lukioiden henkilökunnan kanssa.

”Stipendit ovat mahtava perinne säätiölle ja niiden avulla on innostettu lukiolaisia matematiikan laajan oppimäärän pariin jo parinkymmenen vuoden ajan. Nuoret ylioppilaat ovat vuosi toisensa jälkeen tehneet ison työn ja sitä on kiva juhlia myös stipendein,” iloitsee säätiön asiamies Antti Aarnio.

Syksyn 2024 matematiikan stipendit

Ylioppilaiden stipendit - syksyn 2024 pisteraja on 108 – 120

Säätiömme jakaa 1 000 euron stipendejä erinomaisesti pitkän matematiikan kokeen suorittaneille ylioppilaille. Syksyllä 2024 kirjoittaneilla stipendiin oikeuttavat pisteet ovat 108 – 120.

Huomioittehan, että stipendin saa ylioppilaaksi valmistuessa. Jos syksyllä kirjoittaa stipendiin oikeuttavan tuloksen mutta valmistuu ylioppilaaksi vasta myöhemmin, stipendiä ei saa vielä vaan vasta tutkinnon tullessa kokonaan valmiiksi. Stipendin saajan nimi julkaistaan vasta ylioppilastutkinnon valmistumisen aikaan.

Stipendit lähetetään hakujärjestelmästämme lukioiden rehtoreille sähköpostitse.

Lisätiedot: Marianna Jokila (marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 592 6478)