• Lähes 300 nuorta saa uuden Renessanssinero-stipendin – uteliaisuus ja luova asenne avainasemassa

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsee nyt ensimmäistä kertaa kahdeksasluokkalaisia Renessanssinero-stipendeillä. Säätiö haluaa muistuttaa, että tulevaisuuden osaajat tarvitsevat monialaista osaamista ja uteliaisuutta. Yli 260 palkittavan nuoren joukossa onkin luovuutta sekä intohimoa tekniikasta taiteeseen ja peleihin.

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myöntää tänä vuonna ensimmäistä kertaa Renessanssinero-stipendit kahdeksasluokkalaisille nuorille eri puolilla Suomea. Stipendin saa 269 nuorta, jotka ovat osoittaneet laaja-alaista osaamista ja uteliaisuutta matemaattis-luonnontieteellisiä ja luovia aineita kohtaan.

    Palkittavien joukossa on niin kymppirivin omaavia oppilaita, monenlaisia kädentaitajia ja keksijöitä kuin vaikkapa välituntien pakopelin koko koululle järjestänyt nuori.

    Sadan euron stipendi on uusi aluevaltaus säätiölle, joka on perinteisesti palkinnut matematiikan ja teknisen alan osaajia. Renessanssinero-stipendin tavoitteena on tuoda esiin sitä, että tulevaisuuden teknologia-ala tarvitsee monenlaista osaamista: kaikkien ei tarvitse olla matemaattis-luonnontieteellisten aineiden huippuja, vaan tärkeintä on osaamisen lisäksi uteliaisuus, yhteistyökyky ja luova asenne.

    Tunnustus niille, joiden osaaminen ei mahdu aina perinteisiin lokeroihin

    Stipendi syntyi havainnosta, että usko omaan osaamiseen voi syttyä pienestä. Nuorelle käänteentekevää voi olla se, että yksikin aikuinen huomaa hänen erityisyyden ja potentiaalin. Tässä opettajille on suuri rooli, ja he ovatkin olleet ehdottamassa stipendinsaajia. Jokaisesta suomalaisesta yläkoulusta on saanut ehdottaa yhtä kahdeksasluokkalaista stipendin saajaksi.

    Palkinnolla halutaan vahvistaa nuoren uskoa itseensä, tehdä näkyväksi monipuolista osaamista ja rohkaista yhdistelemään eri oppiaineita omien kiinnostuksenkohteiden mukaan.

    Tarvitsemme tulevaisuudessa yhä monialaisempaa osaamista ja haluamme kannustaa nuoria kaikista taustoista hakeutumaan matemaattis- luonnontieteellisten aineiden pariin. Tämä stipendi on tunnustus niille, joiden osaaminen ei aina mahdu perinteisiin lokeroihin ja joiden kohdalla kannustus voi olla käänteentekevä,” kertoo kehityspäällikkö Marianna Jokila, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöstä.

    Käsitöiden ja matematiikan yhdistäminen toi stipendin

    Renessanssinero valintaperusteluissa mainitaan, että palkittava on kahdeksasluokkalainen, joka tykkää luoda ja rakentaa. Hän osoittaa kiinnostusta matemaattis-luonnontieteellisten aineiden lisäksi johonkin luovaan, kuten kuvataiteeseen, musiikkiin tai kirjoittamiseen. Hän työskentelee yhdessä muiden oppilaiden kanssa, tsemppaa muita ja suhtautuu oppimiseen myönteisesti ja uteliaasti.

    Stipendin perusteluissa muistutetaan, että renessanssinerous on ennen kaikkea asenne, ei yksittäinen suoritus.

    Yksi stipendin saajista on kouvolalaisen Eskolanmäen koulun Bushro Hassan Ali, joka on matematiikan lisäksi osoittanut suurta innostusta ja luovuutta käsitöissä. Bushro suunnittelee ja valmistaa mielellään vaatteita ja keksii niihin pieniä yksityiskohtia. Stipendiä Bushrolle hakenut opettaja kiittää häntä erityisesti yritteliäästä asenteesta ja halusta kehittää taitojaan.

    “Olen ahkera ja innostunut oppilas. Arvostan myös muiden töitä, enkä ajattele että olen paras. Olen valinnut valinnaisaineiksi käsitöitä, koska pidän suunnittelusta ja haluan yhdistellä värejä. Olen myös taitava matematiikasta ja pidän siitä.” Bushro Hassan Ali kertoo.

    Lisätiedot:
    Marianna Jokila
    kehityspäällikkö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
    Puh. 0405926478
    marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 216 pitkän matematiikan stipendiä kevään ylioppilaille

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 1000 euron stipendit 216 uudelle ylioppilaalle, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matematiikan huippupistein. Kevään 2025 stipendiin oikeuttavat pisteet ovat 111 – 120.

    Klassikot jatkavat stipendilistan kärjessä mutta uusiakin stipendirohmuja löytyy

    Otaniemen lukio Espoosta ja Tampereen klassillinen lukio ovat pitäneet stipendilistan kärkisijoja jo useana keväänä. Myös tänä vuonna Otaniemi vei kovimman stipendipotin, 14 kpl, ja Tampereen Klassillinen lukio tuli perässä 12 stipendillään. Tänä keväänä lähelle kärkikaksikkoa ylsi Kastellin lukio Oulusta ja Jyväskylän normaalikoulu, joihin molempiin matkaa kahdeksan stipendiä.

    Oulu on pohjoisen suuri teknologiakaupunki, joten ei ole yllättävää, että alueella panostetaan vahvasti LUMA-aineiden opetukseen. Kastellin lukiosta valmistuu tänä keväänä 196 ylioppilasta, joista kahdeksan saa lakin lisäksi säätiön 1000 euron stipendit. Kastellin lukion rehtori Jani Syrjälä kertoo lukion olevan kaupungissa sellaisessa maineessa, että sieltä löytyy samanhenkisiä kavereita, jos LUMA-aineet kiinnostaa. Lukiosta löytyy laadukkaan perustekemisen lisäksi innostavia mahdollisuuksia syventyä teknologiaan ja LUMAan. ”Meillä tehdään muun muassa yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa, joka näkyy esimerkiksi niin, että jo lukio-opintojen ohella voi suorittaa tietojenkäsittelytieteen perusopinnot. Käytämme myös aktiivisesti yliopiston Fab labia.” Rehtori Syrjälä jakaa suurimmat kiitokset erittäin pätevälle opettajatiimille, jotka mahdollistavat Kastellin lukion korkeatasoisen opetuksen.


    Matematiikan arvo pysyy

    Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla – teknologia kehittyy, työelämä monipuolistuu ja haasteet globalisoituvat. Silti yksi asia säilyy: matematiikka on edelleen osaamisen ytimessä. Se on kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja loogisen päättelyn kieli ja sitä tarvitaan niin tekoälyn kehittämisessä kuin ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä.

    ” Stipendejä on jaettu jo 20 vuoden ajan, ja tuona aikana maailma on ehtinyt muuttua monin tavoin. Kun säätiömme ensimmäiset matikanstipendit myönnettiin, älypuhelimet eivät vielä olleet arkipäivää ja tekoäly oli kaukainen käsite. Nyt teknologian rooli arjessa ja työelämässä on suurempi kuin koskaan, ja matematiikan merkitys kasvaa entisestään. Tästä syystä kannustaminen matematiikkaan kannattaa vuodesta toiseen. Matematiikan arvo ei horju, vaikka ympärillä kaikki muu muuttuu”, pohtii säätiön asiamies Antti Aarnio.

     

    Kevään 2025 pitkän matematiikan stipendien saajat

    Pitkän matematiikan stipendien pisteraja on 111

    Säätiön perinteisten pitkän matematiikan stipendien pisteraja on 111-120 kevään 2025 ylioppilaskirjoituksissa.  Pisterajan ylitti keväällä 2025 223 kirjoittajaa, jotka eivät ole aiemmin valmistuneet ylioppilaaksi. Stipendi myönnetään, kun valmistuu ylioppilaaksi.

    Lukioiden tai ylioppilaiden ei tarvitse olla säätiöön yhteydessä tässä vaiheessa. Kirjaamme kaikki stipendit järjestelmäämme ja lähetämme sähköpostitse stipendit lukioiden rehtoreille.

    Lisätiedot: Marianna Jokila, puh. 040 592 6478

    Instagram: techfinland100

    Kenguru-matematiikkakilpailun ennätysvuosi 2024

    Osallistujat Suomen Kenguru-kilpailussa vuosina 2004 – 2024

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö rahoittaa Suomen suurimman matematiikkakilpailun, Kenguru-kisan. Kenguru on hyvä mielen matematiikkakilpailu, joka on tuonut monipuolisia, oivallusta vaativia ja yllättäviä pulmatehtäviä suomalaisiin luokkahuoneisiin vuodesta 2004. Vuoden 2024 Kenguru-kisaan osallistui ennätykselliset 22 747 lasta ja nuorta 324 eri koulusta. Ikäsarjoittain osallistujat jakautuivat seuraavasti:

    • Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka): 3 332
    • Ecolier (4. ja 5. luokka): 4 350
    • Benjamin (6. ja 7. luokka): 7 379
    • Cadet (8. ja 9. luokka): 7 444
    • Student (lukio): 242
      yhteensä: 22 747

    Vaikea tehtävä Kenguru-kilpailu Ecolier-sarjasta (4. ja 5. luokka). Osallistujista 30 % ratkaisi sen.

    Association Kangourou sans Frontières

    Kenguru-kilpailun kansainvälinen kattojärjestö AKSF laajenee nopeasti: vuoden 2024 lopussa jäsenmaita oli jo 108. Lähes kaikki Euroopan, Amerikan ja Aasian maat ovat mukana. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tuki mahdollistaa Suomen osallistumisen.

    Association Kangourou sans Frontières -jäsenmaat 2024

    Suomi on aktiivinen toimija AKSF-järjestössä. Syksyn 2024 vuosikokouksessa Suomi palkittiin 108 jäsenmaan joukosta maana, jonka tehtäväehdotukset seuraavaan kisaan hyväksyttiin korkeimmalla prosentilla (46 %).

    Seuraava Kenguru-matematiikkakilpailu järjestetään maalis-huhtikuussa 2025. Kilpailun järjestämisestä vastaa Maunulan yhteiskoulu – Helsingin matematiikkalukio. Lisätietoja: www.kengurukilpailu.fi .

    Joustavaan Matematiikkaan -täydennyskoulutus ja JoMa-stipendit käynnissä vuonna 2025

    Joustavaan Matematiikkaan (JoMa) -kurssit ja stipendit jatkuvat jälleen vuonna 2025! Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö jatkaa 500 euron kannustusstipendien jakamista. Stipendejä myönnetään opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille, jotka suorittavat JoMa-kokonaisuuden (11 op) tai vastaavan ruotsinkielisen FlexMa-koulutuskokonaisuuden vuoden 2025 aikana. Stipendejä jaetaan 500 kpl vuonna 2025.

    JoMa-stipendit – intoa ja oppia matikanopetukseen
    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö uudisti opettajien palkitsemisen toimintatapoja vuonna 2021, kun se alkoi myöntää JoMa-stipendejä perinteisten palkintojen sijaan. Koulutus on suunnattu laajasti opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille, ja siihen voivat osallistua opettajat niin varhaiskasvatuksesta kuin esiopetuksestakin, luokanopettajat, aineenopettajat sekä erityisopettajat. Lisäksi stipendi voidaan myöntää esimerkiksi kurssit suorittaneille lastenhoitajille ja koulunkäyntiavustajille, sillä stipendien saaminen ei ole rajoitettu pelkästään opettajille.

    Merkittävä vaikutus lasten oppimiseen
    JoMa-koulutuksella on valtava vaikutus lasten ja nuorten matematiikan oppimiseen. Vuonna 2024 91 henkilöä suoritti 11 opintopisteen JoMa-kokonaisuuden. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön laskelmien mukaan tämä tulee vaikuttamaan positiivisesti yli 35 000 lapsen matematiikan opetukseen tulevaisuudessa. Puhumme siis valtavasta vaikuttavuudesta, kun opettajille mahdollisestaan pääsy laadukkaisiin täydennyskoulutuksiin.

    Yhteistyö kannustaa opettajia kehittymään
    JoMa-ohjelma toteutetaan Opetushallituksen rahoituksella yhteistyössä Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Åbo Akademin kanssa. Tämän yhteistyön ansiosta satoja opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia on saatu päivittämään osaamistaan ja hyödyntämään uusinta tutkimustietoa opetuksessaan. Erityistä ohjelmassa on myös osallistujien antama palaute: vuoden 2023 ja 2024 suorittajista 100 % suosittelee koulutusta kollegoilleen.

    Lisätiedot Joustavaan Matematiikkaan -kursseista ja niiden aikatauluista päivittyvät koulutuksen verkkosivuille. Stipendien yleiset ohjeet löydät täältä. Kannattaa pysyä kuulolla ja lähteä mukaan päivittämään osaamista sekä innostumaan matematiikasta!

    Tietokoneiden hukkalämpö kuriin ja uusi keino korjata kudosvaurioita – 2,9 miljoonaa euroa innovaatioihin

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi yhteensä 2,9 miljoonaa euroa kuudelle tutkimushankkeelle. Rahoituksella tutkijat kehittävät esimerkiksi tapoja vähentää tietokoneista syntyvää hukkalämpöä, korjata kudosvaurioita uudenlaisella materiaaliteknologialla sekä hoitaa masennusta aivojen magneettisen stimuloinnin avulla.

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa, ja siihen lähetettiin 54 rahoitushakemusta. Säätiö rahoittaa ohjelman kautta kunnianhimoisia tutkimusavauksia, jotka uudistavat suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.

    “Olimme niin vaikuttuneita tänä vuonna saamiemme hakemusten laadusta ja monipuolisuudesta, että säätiö päätti kasvattaa myönnetyn rahoituksen määrää kolmanneksella. Hankkeissa kehitetään ratkaisuja esimerkiksi vihreän siirtymän mahdollistamiseen ja parempaan terveydenhoitoon. Suurimman rahoituksen saaneessa hankkeessa pyritään kehittämään täysin uudentyyppistä teknologiaa, jolla nopeasti kasvavien datakeskusten energiankulutusta ja hukkalämmön tuotantoa saataisiin tulevaisuudessa radikaalisti vähennettyä.”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Antti Aarnio.

    Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen saivat vuoden 2024 haussa:

    Sebastiaan van Dijken ja Päivi Törmä (Aalto-yliopisto, 890 000 euroa): Tietokoneista syntyvä hukkalämpö lisääntyy esimerkiksi digitalisaation laajenemisen ja tekoälyn kehittymisen myötä. Hankkeessa kehitetty uusi, spin-aaltojen optiseen hallintaan perustuva teknologia mahdollistaa tietokoneille erittäin nopean laskennan ja tallennuksen ilman haitallista lämpenemistä. Säätiö myönsi yhdessä Jane ja Aatos Erkon säätiön kanssa hankkeelle vuonna 2021 miljoonan euron rahoituksen, ja nyt lupaavasti alkanut hanke saa jatkorahoitusta.

    Leena Ukkonen, Susanna Miettinen (Tampereen yliopisto, 635 000 euroa) ja Jari Juuti (Oulun yliopisto): Monialaisen hankkeen tuloksena syntyy uusi bioninen materiaaliteknologia, jossa yhdistetään ihmissoluja ja itsekorjautuvaa polymeerimateriaalia toiminnalliseksi ihmiskehon rakenteeksi. Teknologialla pystytään luomaan uudenlaisia varaosia ja korjaavia rakenteita ihmiskehoon. Näin pystytään korjaamaan esimerkiksi kehon vammautumisen tai rappeutumisen aiheuttamia kudosvaurioita.

    Ulla Lassi (Oulun yliopisto, 500 000  euroa) ja Anna Lähde (Itä-Suomen yliopisto): Liikenteen sähköistyminen ja lisääntynyt tarve energian varastoinnille synnyttävät akkumateriaaleille uudenlaisia vaatimuksia. Hankkeessa kehitetään tehokkaita elektrodimateriaaleja energian varastointiin. Tavoitteena on edistää akkuihin liittyvän arvoketjun teollisuuden uudistumista ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

    Zachary Taylor (Aalto-yliopisto, 390 000 euroa): Hankkeessa kehitetään monikerroksista hologrammia, joka mahdollistaa silmän kuvantamisen ja spektroskopian tarkasti ja kustannustehokkaasti. Toteutuessaan tällä menetelmällä pystytään diagnosoimaan nopeammin silmäsairauksia, jotka yhdistyvät laajemmin ihmisen muuhun terveyteen.

    Dogu Baran Aydogan (Itä-Suomen yliopisto, 300 000 euroa): Hankkeessa kehitetään tekoälypohjaista aivojen stimulointia hoitokeinona vakavaan masennukseen. Hanke edustaa niin kutsuttua teranostiikkaa, jossa yhdistetään terapia ja diagnostiikka. Tekoälyn käyttö aivojen magneettisen stimulaation tukena mahdollistaa sen, että hoito voidaan räätälöidä potilaan tarpeen mukaan.

    Jarkko Valjakka (Tampereen yliopisto, 245 000 euroa):

    Hankkeessa kehitetään tapaa sitoa tuotantolaitosten synnyttämää hiilidioksidia aiempaa kustannustehokkaammin. Tämä on mahdollista käyttämällä kahden aineen, hiilihappoanhydraasin ja formaattidehydrogenaasin, yhdistelmää, joka muuntaa hiilidioksidia suoraan teollisuuden raaka-aineiksi.

    Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on rakentanut Suomen kilpailukykyä rahoittamalla kunnianhimoista teknologia-alan tutkimusta

    Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on suunnattu teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joissa yhdistyvät kansainvälisesti huipputason tiede ja uuteen kasvuun tähtäävät strategiset avaukset.

    Ohjelma on edellisten kahdeksan vuoden aikana myöntänyt 24 miljoonaa euroa yhteensä 44 tutkimushankkeelle. Hankkeista noin kolmasosa on yhä käynnissä, ja niiden vaikuttavuus kasvaa jatkuvasti. Hankkeissa on tehty yli 300  henkilötyövuotta tutkimusta. Projekteja on hyödynnetty yliopistojen opetuksessa, ja ne ovat sysänneet alkuun jopa uuden koulutusohjelman.

    Hankkeiden tuloksena on syntynyt korkeatasoisen tieteen lisäksi kasvavia osaamiskeskittymiä, uutta yritysyhteistyötä sekä kansainvälisesti merkittäviä start-up-yrityksiä.

    Lisätietoja:

    Antti Aarnio
    asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
    puh. 040 503 6634
    antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.

    Metallinjalostajien rahasto jakoi apurahoja tutkijoille ja opiskelijoille


    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto myönsi apurahoja vuodelle 2025 yhteensä 281 700 euroa
    .

    Metallinjalostajat ry perusti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteyteen vuonna 2009 rahaston, jonka tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahaston perustajayritykset ovat Outokumpu, Metso (ent. Outotec ja Metso Outotec), SSAB (ent. Rautaruukki), Boliden ja Ovako.

    Syyskuussa 2024 järjestetyssä apurahahaussa haettiin apurahoja yhteensä yli 1,1 miljoonalla eurolla. Apurahoja myönnettiin 38 kpl yhteissummaltaan 281 700 euroa.

    Rahoitetut väitöskirja- ja tutkimushankkeet liittyvät metallinjalostuksen ajankohtaisiin tutkimus- ja kehitysteemoihin. Tärkeä painopistealue on uusien kestävien tuotantoprosessien ja -teknologioiden kehitys. Rahasto tukee jatko-opiskelijoita ja tutkijoita myös myöntämällä matka-apurahoja. Lisäksi rahasto tukee opiskelijoita myöntämällä kannustusapurahoja ja apurahoja kattamaan vaihto-opintojen kuluja.

    11.11.2024 julkistettiin seuraavat apurahat:

    APURAHAT TUTKIMUSRYHMILLE

    Professori Daniel Lindberg, Aalto-yliopisto, 25 000 euroa

    Pölyjen muodostus ja kondensoituminen haihtuvista aineista kuparin, nikkelin ja sinkin tuotannossa

    Professori Jukka Kömi, Oulun yliopisto, 26 000 euroa

    Korroosio-osaaminen osana vihreää siirtymää

    Professori Mari Lundström, Aalto-yliopisto, 25 000 euroa

    Metallurgisten prosessien sähköistämisen ympäristövaikutukset

    Professori Sami Virolainen, LUT-yliopisto, 32 000 euroa

    ”Refractory” metallien vihreät liuotus- ja talteenottomenetelmät

    Professori Ville-Valtteri Visuri, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

    Fosforinpoisto vetyplasmapelkistyssulatusprosessissa

    APURAHAT JATKO-OPISKELIJOILLE

    Muhammad Wildanil Fathoni, Aalto-yliopisto, 26 000 euroa

    ECO2-Froth: Taloudelliset ja ekologiset vaahdottajat mineraalien vaahdotukseen, jotka perustuvat lyhytketjuisiin alkoholeihin ja selluloosaseoksiin

    Ilpo Mäkelä, Oulun yliopisto, 26 000 euroa

    Dynaaminen matemaattinen valokaariuunimalli

    Mika Pahnila, Oulun yliopisto, 26 000 euroa

    Biohiilen ja sen ominaisuuksien muokkaaminen pyrometallurgisia sovelluksia varten

    Olli Vitikka, Oulun yliopisto, 26 000 euroa

    Raudan- ja teräksenvalmistuksen sivujakeiden kierrättäminen ruuvipuristettuina briketteinä sekä metallurgisten ominaisuuksien arviointi

    MATKA-APURAHAT

    Seyedmohammadreza Arefzadeh, LUT-yliopisto, 3 000 euroa

    Osallistuminen International Solvent Extraction-konferenssiin

    Lotta Kleemola, Aalto-yliopisto, 3 000 euroa

    Osallistuminen Copper 2025-konferenssiin

    Fabiola Lasar, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

    Osallistuminen EMC 2025-konferenssiin

    Iida Pankka, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

    Osallistuminen EMC 2025-konferenssiin

    OPISKELIJA-APURAHAT, VAIHTO-OPINNOT ULKOMAILLA

    Johan Franzen, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

    Ellen Heiskanen, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

    Aino Kekäläinen, Tampereen yliopisto, 2 000 euroa

    Katariina Mecklin, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

    Sofia Niemikoski, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

    Niilo Pahnila, Oulun yliopisto, 2 000 euroa

    Anni Toivonen, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

    Jenna Ylimäki, Oulun yliopisto, 2 000 euroa

    OPISKELIJA-APURAHAT, OPINNOT KOTIMAASSA

    Hafiz Abaid Ur Rehman, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Bayu Ardi Anto, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Titus Helin, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Niko Kauppi, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

    Ville Korhonen, Tampereen yliopisto, 1 100 euroa

    Leevi Kosonen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Prithish Kumar Saha, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Aleksanteri Kupi, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Juha Malinen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Elina Mattila, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

    Talha Nafees, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Tiia-Maria Porkola, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Milja Raitanen, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

    Mikko Riikonen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Arttu Saikkonen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Eeli-Matti Sassi, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

    Arsalan Shafaat, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Lisätietoja:
    Juho Talonen
    Asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto
    Puh. 040 595 1181, juho.talonen(at)teknologiateollisuus.fi

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi stipendejä huippupistein pitkän matematiikan kirjoittaneille syksyn ylioppilaille

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 1000 euron stipendit 32 uudelle ylioppilaalle, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matematiikan huippupistein. Syksyn 2024 stipendiin oikeuutava pisteraja on 108 – 120. 

     

    Neljä stipendiä suurimmille stipendirohmuille - Kerttulin ja Ressun lukiot ykkösenä stipendilistalla 

    Kerttulin lukioon Turussa ja Ressun lukioon Helsingissä meni molempiin tänä syksynä neljä stipendiä. Molemmat lukiot menestyvät säätiön matematiikan stipendien listoilla tasaisesti vuodesta toiseen mutta Kerttulin lukio pärjää erityisesti aina syksyn juhlien aikaan. Kerttulin lukiolla on Opetusministeriön myönnetämä erityistehtävä sekä urheilussa että ict-linjalle luonnontiedepainotteisessa opetuksessa. Erityistehtävän linjojen lisäksi lukiossa on myös yleislinja.

    ”Erityistehtävä näkyy lukiossamme syksyn ylioppilaiden suurehkona määränä, sillä varsinkin urheilijat käyvät lukiota meillä melkein aina 3,5 tai 4 vuotta. Lukiomme vuosittainen sisäänotto on 180 opiskelijaa ja tänä syksynä ylioppilaita valmistuu 72”, kertoo Kerttulin lukion rehtori Tapio Laine. Lukion painotuslinjat saavat herkästi ajattelemaan, että stipendit menisivät vain ict-linjalaisille mutta näin ei ole. Lukion neljä stipendiä jakautuu tänä syksynä kaikille kolmelle linjalle: yleislinjalle, ict-linjalle ja urheilulinjalle.

    Innostunut kulttuuri matematiikan opiskeluun ei synny tyhjästä vaan siihen on paniostettu vahvasti Kerttulin lukiossa. ”Meillä on mahtava opettjatiimi, joka osaa järjestää innostavaa matikan opetusta. Opettajat on roolitettu heidän omasta toiveestaan siten, että jokainen valmentaa parhaiten osaamallaan matematiikan alueellaan. Meillä on kaksi kertauskurssia kolmannella vuodella periodeissa kaksi ja kolme. Yksi opettaja opettaa kaikki nämä kurssit yhdessä luokassa, johon on rakennettu suljettu abitti-ympäristö. Näin tämä opettaja saa erinomaisen käsityksen jokaisen abiturientin tavoitteista. Lukiossamme toimii myös matematiikkalaboratorio, jossa luokan ovi on opiskelijoille aina auki. Kun laboratoriossa on meneillään vaikka kertauskurssi, niin hyppytuntilaiset saavat mennä mukaan - ja niin he usein myös menevät. Lisäksi perjantai-iltapäivisin varsinaisen opetuksen loputtua on matikkapaja, johon voi vapaaehtoisesti mennä kertaamaan viikon asioita. Paja ei ole perinteinen tukiopetuspaja, vaan siellä valmennetaan ja sinne osalllistuu myös laudaturin tavoittelijoita,” summaa rehtori Laine lukion käytännöistä.

    Säätiö myöntää stipendin vasta ylioppilaaksi valmistuessa

    Aina välillä säätiöltä kysytään, että miksi kaikki pisterajan ylittäneet eivät näyt julkistettavissa listoissa. Tämä johtuu siitä, että säätiön sääntöjen mukaisesti stipendit myönnetään vasta ylioppilaaksi valmistuttaessa. Eli se ei pelkästään riitä, että omalla kirjoituskerralla ylittää kirjoituskerran pisterajan vaan koko tutkinto pitää saada valmiiksi, jotta stipendin ehdot täyttyvät. Stipendin saajaksi lasketaan siis vasta valmistuneet ylioppilaat ja silloin myös ylioppilaan nimi julkaistaan säätiön sivulla.

    Tästä syystä stipendilistojen koostaminen vie aina joitain päiviä aikaa, kun ylioppilaaksi valmistuminen pitää tarkistaa myös kaikkien niiden osalta, jotka ovat ylittäneet pisterajan aiemmin mutta eivät ole vielä ylioppilaita. Koko stipendiprosessi vaatiikiin yhteistyötä niin YTL:n kuin lukioiden henkilökunnan kanssa.

    ”Stipendit ovat mahtava perinne säätiölle ja niiden avulla on innostettu lukiolaisia matematiikan laajan oppimäärän pariin jo parinkymmenen vuoden ajan. Nuoret ylioppilaat ovat vuosi toisensa jälkeen tehneet ison työn ja sitä on kiva juhlia myös stipendein,” iloitsee säätiön asiamies Antti Aarnio.

     

    Syksyn 2024 matematiikan stipendit

    Ylioppilaiden stipendit - syksyn 2024 pisteraja on 108 – 120

    Säätiömme jakaa 1 000 euron stipendejä erinomaisesti pitkän matematiikan kokeen suorittaneille ylioppilaille. Syksyllä 2024 kirjoittaneilla stipendiin oikeuttavat pisteet ovat 108 – 120.

    Huomioittehan, että stipendin saa ylioppilaaksi valmistuessa. Jos syksyllä kirjoittaa stipendiin oikeuttavan tuloksen mutta valmistuu ylioppilaaksi vasta myöhemmin, stipendiä ei saa vielä vaan vasta tutkinnon tullessa kokonaan valmiiksi. Stipendin saajan nimi julkaistaan vasta ylioppilastutkinnon valmistumisen aikaan.

    Stipendit lähetetään hakujärjestelmästämme lukioiden rehtoreille sähköpostitse.

    Lisätiedot: Marianna Jokila (marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 592 6478)

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön
    Metallinjalostajien rahaston

    apurahat julkistetaan haettaviksi vuodelle 2025

    Hakuaika 1.9. - 30.9.2024

    Metallinjalostajien rahaston tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa.

    Metallinjalostajien rahasto julkistaa haettavaksi vuodelle 2025:

    • Opiskelija-apurahoja hyvin menestyneille opiskelijoille opintoihin kotimaassa
    • Opiskelija-apurahoja opiskeluun ulkomaisissa yliopistoissa tai ulkomailla tapahtuvaan työharjoitteluun.
    • Apurahoja Suomessa toimiville tutkimus­ryhmille, yksittäisille tutkijoille ja jatko-opiskelijoille. Pääpaino on jatko-opintojen tukemisessa.
    • Matka-apurahoja mahdollistamaan tutkijavierailuja ja osallistumista kansainvälisiin konferensseihin.

    Kotimaan opiskelija-apurahan suuruus on 1 100 euroa. Ulkomaan opiskelija-apurahan suuruus on 2 000 euroa (apurahaa voi hakea myös syksyllä 2024 tapahtuvaan vaihto-opiskeluun). Tutkija- ja jatko-opiskeluapurahojen suuruus on 26 000 euroa. Tutkimusryhmä- ja matka-apurahan suuruutta ei ole erikseen määritelty.

    Hakuohjeet

    Linkki sähköiseen hakulomakkeeseen julkaistaan Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön verkkosivulla (https://teka.rimbert.fi/) 1.9.2024. Rahaston päätöksistä ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse ja myönnetyt apurahat julkistetaan rahaston kotisivuilla marras-joulukuussa 2024.

    Lisätietoja

    Asiamies Juho Talonen, puh. 040 595 1181, sähköposti: juho.talonen(at)teknologiateollisuus.fi.