• ”Voi JoMa! Ainoastaan yksi asia häiritsi minua koko opintojen aikana: miksi en löytänyt kurssia aiemmin!” - säätiö jakoi 521 Joustavaan Matematiikkaan -stipendiä opettajille ja kasvatusalan ammattilaisille

    Vuosi 2023 oli valtava kasvun vuosi Joustavaan Matematiikkaan -opintokokonaisuuden suorittaneissa. Vuonna 2023 11 opintopisteen suorittajia oli huimat 521 kappaletta tuplaten suorittajamäärän vain vuodessa. Säätiö arvioi, että täydennyskoulutuksen suorittaminen näkyy positiivisesti yli 185 000 lapsen ja nuoren matematiikan opetuksessa tulevaisuudessa.

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö uudisti vuonna 2021 opettajien palkitsemista korvaamalla aiemmat opettajien palkinnot JoMa-stipendein. Stipendin on saanut opiskelija, joka saa valmiiksi 11 opintopisteen Joustavaan Matematiikkaan –opintokokonaisuuden tai ruotsinkielisen vastaavan Flexibel Matematik –opintokokonaisuuden.

    JoMa-kurssit sopivat kattavasti aina varhaiskasvatusikäisten Pikkumatikasta toiselle asteelle. Suorittajissa onkin pääasiassa varhaiskasvatuksenopettajia, esiopetuksen opettajia, luokanopettajia ja aineenopettajia sekä huomattava määrä erityisopettajia. Säätiö ei ole kuitenkaan rajannut stipendejä pelkille opettajille, joten mm. lastenhoitajat ja koulunkäyntinavustajat ovat innostuneet opinnoista. Lastenhoitajien merkitys onkin tunnistettu merkittäväksi resurssiksi pienten lasten matemaattisten valmiuksien tukemiselle  sillä JoMassa tarjotaan paljon konkreettisia esimerkkejä, miten varhaisten matemaattisten taitojen tuki voidaan luontevasti tuoda tärkeäksi osaksi lapsiryhmän toimintaa ja leikkiä.

    Täydennyskoulutuksesta hyötyy tuhannet lapset

    Suorittajamäärän kasvu heijastuu suoraan suomalaisten lasten ja nuorten mahdollisuuteen saada laadukkaampaa matematiikan opetusta heti ensivuosista alkaen. Olemme laskeneet stipendien vaikuttavuutta seuraavalla ajatuksella: jokainen suorittaja tekisi töitä 60 v. asti ja opettaisi joka vuosi 20 oppilasta. Tällä laskukaavalla vuoden 2021 suorittajien (171 kpl) opinnot vaikuttavat positiivisesti yli 33 000 lapsen tai nuoren matematiikan oppimiseen tulevaisuudessa. Vuoden 2023 suorittajamäärillä (521 kpl) vastaava luku on jo 186 000 lasta tai nuorta.

    Joustavaan Matematiikkaan -ohjelma on Opetushallituksen rahoittama ja sen toteutuksesta vastaa yhteistyössä Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistot sekä Åbo Akademi. Yhteistyö rahoittajan, yliopistojen ja säätiön kannustusstipendien välillä, on luonut poikkeuksellisen innostuksen matematiikan opettamista kohtaan, kun sadat opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset ovat lähteneet päivittämään osaamistaan uusimpaan tutkimustietoon pohjautuen. Jotain tästä aivan poikkeuksellisesta innosta kertoo se, että vuoden 2023 JoMa-suorittajasta 100% suosittelisi opintoja myös kollegoilleen. Säätiö onkin tehnyt periaatepäätöksen jatkaa stipendien myöntämistä, jos Opetushallitus ja yliopistot ovat valmiita jatkamaan JoMa-kurssien järjestämistä.

    JoMa-stipendiaatit 2023

    Hiilidioksidi talteen tekomarmoriin – suomalaiset tutkimushankkeet saivat 2,1 miljoonaa euroa rahoitusta globaalien haasteiden ratkaisemiseen

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi yhteensä 2,1 miljoonaa euroa viidelle suomalaiselle tutkimushankkeelle. Säätiön tuella esimerkiksi kehitetään hiilinieluna toimiva keinomarmori, puhtaampaa vettä uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla ja turvallinen tapa säilöä vetyä kiinteässä muodossa. 

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin nyt kahdeksatta kertaa, ja siihen lähetettiin 49 tutkimusideaa. Säätiö rahoittaa tutkimusavauksia, jotka uudistavat kestävällä tavalla suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.

    ”Rahoitusmyönnöissä näkyy, kuinka suuri merkitys teknologialla on puhtaamman tulevaisuuden ja Suomen kestävän kilpailukyvyn rakentamisessa. Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa erityistä on, että rahoitusta voi hakea juuri sellaiseen aiheeseen, jonka itse kokee tärkeäksi. Kun korkealaatuinen tiede, rohkea monialaisuus ja kunnianhimoiset tavoitteet yhdistetään, tulokset ovat erityisen hyviä”, sanoo säätiön asiamies Antti Aarnio.

    Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen saivat vuoden 2023 haussa:

    Päivö Kinnunen (Oulun yliopisto, 525 000 euroa): Hanke pistää hiilidioksidin hyötykäyttöön varastoimalla sen keinomarmoriin. Se on arvostettu rakennusmateriaali ja kestää tuhansia vuosia, ja samalla se toimii hiilinieluna. Puolet keinomarmorin painosta on hiilidioksidia. Jätteistä peräisin oleva materiaali kääntää rakentamisen päästöt negatiivisiksi ja muuttaa energiatehokkaalla tavalla teollisuuden sivuvirrat laadukkaaksi rakennusmateriaaliksi.

    Tero Luukkonen (Oulun yliopisto, 445 000 euroa): Hankkeessa varastoidaan vetyä geopolymeereihin. Vety on yksi lupaavista tulevaisuuden energian kantajista, mutta sen varastointi kaasuna tai nesteenä on vaikeaa. Hanke kehittää nyt turvallisen tavan säilöä vetyä kiinteässä muodossa.

    Tomi Laurila (Aalto-yliopisto, 365 000 euroa): Hanke kehittää puhtaampaa vettä uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla. Näin jätevesistä voidaan tunnistaa nopeasti lääkejäämät, mikä helpottaa jäämien poistamista ja puhdistuksen tulosten varmentamista. Uusi teknologia auttaa suojelemaan ympäristöä ja helpottaa jatkuvasti pahenevaa vesipulaa.

    Mervi Paulasto-Kröckel (Aalto-yliopisto, 415 000 euroa): Hanke kehittää seuraavan sukupolven pienempiä ja nopeampia siruja. Reaaliaikainen tekoäly antureissa voi mullistaa yhteiskunnan monissa käyttökohteissa liikkumisesta robotiikkaan. Tällä hetkellä sirujen suunnittelun pullonkaulat hidastavat tätä. Hankkeessa kehitettävä tekniikka mahdollistaa älykkäät, turvalliset, herkät, vähäviiveiset ja energiatehokkaat seuraavan sukupolven anturit.

    Petros Karamanakos (Tampereen yliopisto, 360 000 euroa): Hanke kehittää ohjelmistokehyksen tehoelektroniikan järjestelmille. Tavoitteena on luoda avoimen lähdekoodin ohjelmistokehys, jota voidaan käyttää sekä tutkimusmaailmassa että teollisuudessa. Hankkeessa on mukana poikkeuksellisen suuri kuuden yrityksen joukko, esimerkiksi ABB ja Kone.

    Tulevaisuuden tekijät -ohjelmalla on ollut suuri vaikutus suomalaiselle tutkimusmaailmalle ja sen yrityskumppaneille

    Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on edellisten seitsemän vuoden aikana myöntänyt 22 miljoonaa euroa yhteensä 40 tutkimushankkeelle. Hankkeista lähes 40 prosenttia on yhä käynnissä, ja niiden vaikuttavuus kasvaa jatkuvasti. Niissä on tehty noin 300 henkilötyövuotta tutkimusta. Projekteja on hyödynnetty yliopistojen opetuksessa, ja ne ovat sysänneet alkuun jopa uuden koulutusohjelman.

    Hankkeiden tuloksena on syntynyt korkeatasoisen tieteen lisäksi uutta yritysyhteistyötä sekä kansainvälisesti merkittäviä start-up-yrityksiä.

    ”Näen sijoituksemme enemmän kuin rahoituksena – se on kestävän muutoksen katalysaattori ja investointi teollisuutemme tulevaisuuteen. Hankkeiden kansainvälistä kilpailukykyä kuvaa se, että ohjelmassa rahoitetut hankkeet ovat keränneet muista lähteistä lähes 100 miljoonan euron lisärahoituksen”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.

    Lisätietoja: 

    Antti Aarnio
    asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
    puh. 040 503 6634
    antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.

    Onnea syksyn 2023 ylioppilaat!

    Säätiömme jakaa 1 000 euron stipendejä erinomaisesti pitkän matematiikan kokeen suorittaneille ylioppilaille. Syksyllä 2023 kirjoittaneilla stipendiin oikeuttavat pisteet ovat 99– 120. Syksyllä 2023 säätiö jakaa stipendit 21 uudelle ylioppilaalle.

    Huomioittehan, että stipendin saa ylioppilaaksi valmistuessa. Jos syksyllä kirjoittaa stipendiin oikeuttavan tuloksen mutta valmistuu ylioppilaaksi vasta myöhemmin, stipendiä ei saa vielä vaan vasta tutkinnon tullessa kokonaan valmiiksi. Aiemmin stipendiin oikeuttaviin tuloksiin kirjoittaneiden ylioppilaiden tiedot pitäisi olla säätiöllä tiedossa mutta näistä voi olla hyvä lähettää vielä varmistusviesti sähköpostitse.

    Stipendit lähetetään hakujärjestelmästämme lukioiden rehtoreille sähköpostitse.

    Lisätiedot: Marianna Jokila (marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 592 6478)

     

     

    Ylioppilaiden stipendit, syksy 2023

    (yht. 21 kpl)

    Aaro Toivo Pietari Ojanen           Etelä-Tapiolan lukio

    Jonni Aarne Olavi Haapiainen     Järvenpään lukio

    Akseli Onni Olavi Järvinen           Järvenpään lukio

    Vivian Eleanor Stewart                 Järvenpään lukio

    Jami Aleksi Tapani Enroos           Kalevan lukio

    Siiri Vilhelmiina Ronkainen         Kalevan lukio

    Roope Topias Tervonen              Kallion lukio

    Olga Emilia Mattila                     Kastellin lukio

    Laura Emilia Vasko                      Kastellin lukio

    Osku Matias Laiho                      Kerttulin lukio

    Benjamin Matthias Dietz            Kuopion Lyseon lukio

    Alisa Sofia Helena Salmenkaita  Mäkelänrinteen lukio

    Elina Margareta Lauri                 Ounasvaaran lukio

    Leo Paul Peglion                         Sammon keskuslukio

    Antti Oskari Taponen                  Sammon keskuslukio

    Selina Boxiao Lindholm              Sibelius-lukio

    Tuure Eevert Uimonen                Sibelius-lukio

    Kivi Aleksanteri Kaitaniemi          Tampereen klassillinen lukio

    Sini Tuuli Saarinen                       Tampereen klassillinen lukio

    Lauri Johannes Pörsti                  Tampereen lyseon lukio

    Essi Iiris Wihervaara                    Vaskivuoren lukio

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö lahjoittaa Aalto-yliopistolle 3,2 miljoonaa euroa tekoälyosaamisen vahvistamiseen

    Lahjoitusvaroilla Aalto-yliopistoon perustetaan monitieteinen House of AI -keskus. Lahjoitus on osa säätiön pitkäjänteistä satsausta tekoälyn kehitykseen Suomessa: viimeisen kahdeksan vuoden aikana säätiö on myöntänyt rahoitusta yli 5 miljoonaa euroa tekoälyä kehittävään tai soveltavaan tutkimukseen.   

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt Aalto-yliopistolle 3,2 miljoonan euron lahjoituksen tekoälyosaamisen vahvistamiseen. Lahjoituksella Aalto-yliopisto perustaa House of AI -keskuksen tuottamaan tieteellistä tutkimusta ja käytännön sovelluksia tekoälyn alueella.

    Kuva: Mikko Raskinen

    Tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntäminen eettisesti kestävällä tavalla on elintärkeää niin Suomen kilpailukyvylle kuin koko maailman kestävyyshaasteiden ratkaisemiselle.

    ”Säätiö on jo vuosia panostanut merkittäviä summia tekoälyn tutkimiseen. Nykyinen alan nopea kehitys mahdollistaa nyt aivan uudella tavalla tekoälyn soveltamisen yrityksissä. Haluamme olla tukemassa hanketta, jonka avulla suomalainen tutkimusosaaminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä myös yritysten liiketoiminnassa”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.

    Monitieteisen House of AI -keskuksen toiminnan ydintä ovat korkealaatuinen tieteellinen tutkimus ja tiivis yhteistyö tutkijoiden ja yritysten kesken. Tutkimustietoa tekoälystä hyödynnetään uudenlaisiin sovelluksiin eri aloilla käyttäen nopean pilotoinnin menetelmiä.

    “Lämmin kiitos Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiölle tuesta. Kehitämme rahoituksen avulla Aaltoon maailmanluokan keskittymää, jossa tekoälyn vahvaa osaamista jalostetaan yritysten ja koko yhteiskunnan hyväksi”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

    Tekoälyn käyttö yleistyy maailmassa kiihtyvällä vauhdilla ja sille syntyy jatkuvasti uusia käyttökohteita.  Monitieteisyys tarjoaa tekoälyn tutkimukselle paljon uusia mahdollisuuksia. House of AI:n toiminta tukee myös monialaisten tekoälymenetelmien kehittäjien ja soveltajien koulutusta.

    Kestävyyshaasteiden ratkaisemisen kannalta tärkeät sovellusalueet ovat House of AI:n toiminnassa ensisijaisia. Käynnistymässä on muun muassa sähköenergiajärjestelmän muuttumiseen liittyvä sähkötekniikan, taloustieteen ja tekoälytutkimuksen yhteistyöhanke.

    ”Maat, jotka panostavat tekoälyyn nyt, tulevat todennäköisesti saamaan merkittäviä hyötyjä tästä teknologisesta murroksesta. Aalto-yliopiston rohkea panostus tekoälyn entistä vahvempaan soveltamiseen laajasti yliopiston tutkimusalueilla, tulee hyödyttämään niin tutkimusta, yrityksiä kuin Aallosta valmistuvia tulevaisuuden osaajiakin ”, sanoo säätiön johtaja, asiamies Antti Aarnio.

    Aalto-yliopistossa on jo ennestään erittäin vankka osaaminen ja vahvat verkostot tekoälyn alueen tutkimuksessa. Aalto johtaa Suomen tekoälykeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence FCAI) laajaa toimintaa ja on tärkeässä asemassa yleiseurooppalaisessa ELLIS-yhteisössä (European Laboratory for Learning and Intelligent Systems). House of AI -keskuksen myötä Aallon tekoälytutkimus laajenee entistä kattavammin muiden tieteenalojen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä yritysyhteistyöhön.

    Lisätietoja:

    Johtaja, asiamies Antti Aarnio
    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
    puh. +358 40 503 6634
    antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

    Professori Heikki Mannila
    Aalto-yliopisto
    puh. +358 50 441 6554
    heikki.mannila@aalto.fi

     

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi stipendejä huippupistein pitkän matematiikan kirjoittaneille ylioppilaille

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 1000 euron stipendit 236 uudelle ylioppilaalle, jotka ovat kirjoittaneet pitkän matematiikan huippupistein. Arvostetut stipendit jakautuivat eteläisimmästä Suomesta aina Enontekiölle asti.


    Otaniemen ylioppilaat keräsivät valtaisan stipendipotin

    Otaniemen lukio sai tänä vuonna huimat 18 stipendiä. Otaniemen lukio on erityislukio, jossa osa opiskelijoista opiskelee matemaattis-luonnontieteellisessä painotusaineryhmässä. Stipendeistä kaikki eivät kuitenkaan menneet painotetun linjan opiskelijoille, vaan niihin yltivät myös opiskelijat Otaniemen lukion yleislinjalta.

    ”Meillä on maine, että meillä saa tykätä matematiikasta. Se tuo lukioomme laajasti opiskelijoita, joille matikka on kaikkea muuta kuin pakkopullaa. Meillä lasketaan käytävillä, ja opintoihin liittyviä keskusteluita voi käydä vaikka ruokapöydässä”, sanoo Otaniemen lukion rehtori Sinikka Luoma-Mattila.

    Innostuneiden opiskelijoiden tukena on tiimi asialleen omistautuneita opettajia. Otaniemessä matematiikkaa opiskellaan monipuolisesti ja myös soveltaen. Lukiossa on myös yli lukion oppimäärän matematiikkaa harrastavia nuoria, mikä näkyy muun muassa menestyksenä Neljän tieteen kisoissa.

    ”Eniten ilahduttaa opiskelijoiden laaja onnistuminen matematiikan kirjoituksissa tänä vuonna. Korkeatasoisessa lukiossa nuoret usein vertaavat itseään muihin, jollon käsitys omasta osaamisesta saattaa vääristyä. Meidän kärjen suuruus on niin laaja, että moni sellainenkin opiskelija, joka on lukioaikana saattanut luulla itseään keskinkertaiseksi,on onnistunut tosi hyvin”, Luoma-Mattila pohtii.

    Otaniemen lukion lisäksi valtavan stipendipotin vei Tampereen klassillinen lukio, johon stipendejä lähtee 15 kappaletta. Klassillisen lukion saavutuksessa huomionarvoista on se, että lukiosta valmistuu 160 ylioppilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes yksi kymmenestä ylioppilaasta pokkaa itselleen 100-vuotissäätiön stipendin.

    Huipputuloksia myös pienemmissä lukioissa

    Kohtuullisen suuret lukiot kahmivat yleensä eniten matematiikkastipendejä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös pienemmissä lukioissa olisi huippusuorituksia. Tänä vuonna esimerkiksi Nousiaisten lukiosta valmistuu 74 ylioppilasta, joista neljä saa säätiön stipendin. Tämä tulos nostaa Nousiasten lukion stipendilistauksemme top 10:een.

    Mistä tällainen onnistuminen sitten johtuu?

    ”Aivan ainutlaatuinen ikäluokka”, vastaa Nousiaisten lukion rehtori Anett Blom.

    ”Opiskelijat ovat olleet mahtavia heittäytyjiä, joissa näkyy uteliaisuus ja innostus. Sen lisäksi he ovat olleet myös valmiita tekemään paljon töitä oppimisensa eteen. Matematiikka on kuitenkin sellainen laji, joka vaatii rohkeutta heittäytyä ja yrittää erilaisia tehtäviä – tämä rohkeus on se, joka lopulta kasvattaa intohimoa matematiikan opiskelua kohtaan.”

    Nousiaisten lukioon on hiljattain saatu myös toinen pitkän matematiikan opettaja. Aiemman yhden opettajan mallin sijaan lukiossa on nyt opettajakaksikko, jonka yhteistyö toimii erinomaisesti.

    ”Tiimiopettajuuden etuna on myös se, että nämä kaksi huippuammattilaista ovat opettajina hieman erilaisia. Toinen jaksaa keskittyä enemmän yksityiskohtiin, kun toinen korostaa enemmän yleistä matemaattista ajattelua.”

    Miten monistaa intoa ja onnistumisia matematiikassa?

    Nousiaisten lukio ei ole tuttu nimi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendilistauksissa. Miten lukio aikoo monistaa tämän vuoden suorituksen? Kysymys saa rehtori Anett Blomin hetkeksi mietteliääksi. Vastaus on kuitenkin yksinkertainen: ”Siinä tarvitaan sekä vauhtia että tukea.”

    Lukiossa aiotaan jatkaa käytäntöä, jossa nopeammin oppivat saavat eriytetysti edetä nopeammin. Lukio, johon on päässyt 7,3:n keskiarvolla sisään, pystyy sopeuttamaan opetuksen sellaiseksi, että jokainen pääsee mukaan ja saa myös usein nopeammin eteneviä kiinni.

    Tämä ajattelu saa tukea myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamieheltä Antti Aarniolta:

    ”Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee opetusta sellaisella tasolla, joka on mielekästä. Kaikilla on oikeus oppia. Osalle tämä tarkoittaa ripeämpää etenemistä ja osalle huolellisempaa asioiden palastelua. Mutta oppimisen innon ja osaamisen karttumisen pitää olla kaikille mahdollista. Tähän tavoitteeseen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on ollut sitoutunut jo 20 vuotta tukemalla matematiikan opetusta ja oppimista.”

     

    Stipendin saaneet ylioppilaat keväällä 2023

     

     

    Ylioppilaiden stipendit - kevään 2023 pisteraja on 96 – 120

    Säätiömme jakaa 1 000 euron stipendejä erinomaisesti pitkän matematiikan kokeen suorittaneille ylioppilaille. Keväällä 2023 kirjoittaneilla oikeuttavat pisteet ovat 96 – 120.

    Huomioittehan, että stipendin saa ylioppilaaksi valmistuessa. Jos nyt kirjoittaa stipendiin oikeuttavan tuloksen mutta valmistuu ylioppilaaksi vasta myöhemmin, stipendiä ei saa vielä vaan vasta tutkinnon tullessa kokonaan valmiiksi. Aiemmin stipendiin oikeuttaviin tuloksiin kirjoittaneiden ylioppilaiden tiedot pitäisi olla säätiöllä tiedossa mutta näistä voi olla hyvä lähettää vielä varmistusviesti sähköpostitse.

    Stipendit lähetetään hakujärjestelmästämme lukioiden rehtoreille sähköpostitse.

    Lisätiedot: Marianna Jokila (marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 592 6478)

    Future Makers Funding Program 2023

    Funding call for strategic research ideas

    07.03.2023 to 31.5.2023

    Technology Industries of Finland Centennial Foundation open a funding call for strategic research ideas. In total, the foundations have reserved up to 2 million € for high-level research openings.

    What kind of research ideas?

    The aim is to initiate high-level, ambitious strategic research openings that combine internationally top-level science and industrial impact. We wish to see research opening ideas that aim at building long-term sustainable renewal and new business models of the Finnish technology industry.

    The foundations wish to encourage joint actions that focus on universities' strategic strengths and spark new growth - with the aim to encourage long-term cooperation between researchers and companies.

    High-level research opening is:

    • Formulates a research question with substantial novelty
    • Multidisciplinary and builds an ecosystem
    • Based on an important challenge from the point of view of the Finnish Technology Industries and the Finnish society
    • Aiming for an international breakthrough 

    How do I apply?

    The funding call has two stages: 1) Call for ideas 7.3.-31.5.2023 and 2) Improving of ideas and final applications, round 2 starts in 11.9.2023 (by invitation only based on stage 1). All the applicants who are selected to round 2, will be interviewed. The interviews will take place on 26. - 28.9.2023.

    To apply, please leave your idea-stage proposal through our on-line application system. Please register as an organization to the system.

    Please answer all questions in the application form. At the idea phase, pay attention on how you present your overall research idea and the goals for the research. We wish to understand why this project should be conducted, what is unique about the idea, and who will be the partners on your proposal . Please note that you cannot include additional research plan or other separate attachments to your applications.

    We organise 15 minute Teams meetings where the researchers can ask questions about the call.

    Please book your meeting via e-mail:
    marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

    Questions and answers

    Who can apply for funding?
    The funding call is open to all Finnish universities. The applicant must be an organization. The project can also be carried out by several organizations (research groups and collaborators) and we encourage multidisciplinary collaboration, as well as joint projects between universities. Universities of applied sciences and research institutes can participate as partners to universities. In joint projects one organization will be the main applicant who will distribute the joint funding to other partners. Personal grants cannot be applied.

    How much funding can be applied?
    The call is for research projects. The applied funding can be of the order 100.000€ - 500.000€, in very high-level, ambitious projects even up to 1.000.000€. The funding need will be evaluated case by case and the preliminary budget created in the first applications stage will be re-evaluated in the second stage.

    For which purposes can you apply funding? Is it necessary to involve companies in the projects?
    The aim is to initiate high-level scientific research openings that are relevant to the future of Finnish industries and the society.  Especially interesting are ideas that are cross-sectoral and have ambitious targets. We encourage to look for partner-companies who could contribute to the project, but no company funding is required. The aim is to enhance long-term strategic co-operation between scientists and companies, and the societal impact of research.

    What kind of cost model is needed for application?
    The foundations evaluate the applications case by case. As a cost model we recommend to use a so called flat rate model, where acceptable costs are:

    • Salary costs
    • Employer’s contributions costs (appr. 30-40%)
    • General costs max. 15% (calculated from total of salary and employer’s contributions costs)
    • Necessary purchase of materials and equipment to carry out the project
    • Travel costs
    • Purchased services

    Is it possible to change the budget or cost division during the project?
    Yes, as long as the changes are justified. The funding call is aimed at creating ambitious new research openings, so it is seen important that there’s certain flexibility to carry out the projects.

    What is the duration of research projects?
    1-3 years, depending on the case. The foundations also reserve an option for additional funding if the project achieves results with remarkable scientific value and can lead to highly potential new openings.

    Is it possible to have international research partners? Yes it isIf part of the funding will be paid abroad to the international partner, the partnership must be justified and a inevitable part of the project.  Situations like this, will be evaluated case by case.

    Contact for questions:

    Mr Antti Aarnio
    Director
    Technology Industries of Finland Centennial Foundation
    +358 40 503 6634 | antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

    Ms Marianna Jokila
    Project Manager, Future Makers Program
    040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

    Kansainvälinen Kenguru-matematiikkakilpailu tuo hyvää mieltä ja intoa matematiikan oppimiseen

    Kenguru-kilpailu on Suomen suurin matematiikkakisa. Joka kevät noin 15 000 lasta ja nuorta Suomesta ottaa mittaa pulmatehtävien kokoelmasta, jonka kansainvälinen Kenguru-organisaatio on laatinut. Suomessa kilpailu on järjestetty vuodesta 2004 lähtien, ja useimpina vuosina kilpailun taloudellisena mahdollistajana on ollut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.

    Kangourou sans Frontières –järjestön jäsenmaat

    Suomessa Kenguru on hyvän mielen matematiikkakilpailu, jossa on paljon myös helppoja tehtäviä. Tehtävät poikkeavat tavallisesta koulumatematiikasta ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan luovaan ongelmanratkaisua. Kisan tarkoituksena on tuoda piristystä matematiikan tunneille ja tarjota onnistumisen kokemuksia mahdollisimman monelle. Kilpailussa onkin kaksi eri voittokriteeriä: kuka saa eniten pisteitä tai kuka onnistuu ratkomaan eniten peräkkäisiä tehtäviä oikein (kengurunloikka).

    Kenguru-kilpailussa on viisi sarjaa:

    Mini-Ecolier     2. ja 3. luokka
    Ecolier             4. ja 5. luokka
    Benjamin         6. ja 7. luokka
    Cadet               8. ja 9. luokka
    Student            lukio

    Miten Kenguru tehdään?

    Kenguru-kilpailua hallinnoi alkujaan ranskalainen Kangourou sans Frontières –järjestö, jolla oli keväällä 2023 jo 94 jäsenmaata. Kilpailutehtävät valitaan jäsenmaiden ehdotusten pohjalta. Vuoden 2023 kilpailuun tarjottiin yhteensä 1127 tehtävää, ja asinatuntijaraadin työn tuloksena lopullisiin tehtäväsarjoihin valikoitui 168 tehtävää 38 eri maasta.

    Kilpailun suomalaisena järjestäjänä toimii Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio. Kansainväliset tehtäväsarjat mukautetaan suomalaiseen opetussuunnitelmaan sopiviksi ja käännetään suomeksi ja ruotsiksi. Kisan voi tehdä joko digitaalisesti Kenguru-kilpailun sivuilla www.kengurukilpailu.fi tai paperille tulostettuna. Kilpailuaika on vuosittain maalis-huhtikuussa.

    Kenguru-kilpailun toteutetaan eri tavoin eri puolilla maailmaan. Saksassa on kisaan osallistumismaksu ja isot rahapalkinnot, Sloveniassa kokonaiset peruskouluikäluokat osallistuvat. Iso-Britanniassa Kengurua käytetään kansallisen kilpailun toisena kierroksena, jonka voittajat pääsevät finaaleihin. Kengurun eri versioita yhdistää kansainvälinen tehtäväkokoelma ja halu levittää matemaattisen ongelmanratkaisun iloja.

    Kilpailun hyödyntämistä

    Suomessa vuotuisen kisan tehtävät päätyvät tehtäväarkistoon, joka ulottuu 12 vuoden taakse. Opettajat hyödyntävät tehtäviä lisämateriaalina ja koetehtävinä. Vanhoja kisoja voi tehdä myös aikaa vastaan ja verrata omaa tulostaan kisaan aikoinaan osallistuneiden tuloksiin.

    Kilpailun anonymisoitu vastausdata on vapaassa tutkimuskäytössä ja tutkimusta erilaisten tehtävätyyppien osaamisesta onkin tehty Turun Yliopistossa.

    Lisätiedot: www.kengurukilpailu.fi

    Tulevaisuuden tekijät -ohjelma 2023

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö avaa suomalaisille yliopistoille suunnatun haun strategisen osaamisen vahvistamiseksi. Vuoden 2023 ohjelmassa rahoitetaan kunnianhimoisia tutkimusavauksia noin 2 miljoonalla eurolla.

    Millaisia strategisia tutkimusavauksia haetaan?

    Vuoden 2023 ohjelmassa haetaan kunnianhimoisia, tulevaisuuteen katsovia tutkimusavauksia. Painopisteenä on suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan uudistumista kestävästi rakentavat teknologiat ja palvelumallit.

    Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joissa yhdistyvät kansainvälisesti huipputason tiede ja uuteen kasvuun tähtäävät strategiset avaukset.

    Korkeatasoinen tutkimusavaus:

    • Vahvistaa monialaista, vaikuttavaa yhteistyötä, rakentaa ekosysteemiä
    • Vastaa selkeästi tunnistettavaan haasteeseen suomalaisessa teknologiateollisuudessa tai laajemmin yhteiskunnassa
    • Tähtää kansainväliseen läpimurtoon, vahvistaa strategista osaamista

    Millä tavalla haetaan mukaan?

    Haku toteutetaan kaksivaiheisena.

    Ideahaku: 7.3.-31.5.2023
    Ideahakuun osallistut jättämällä ehdotuksesi tutkimusavauksesta Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hakujärjestelmän kautta viimeistään 31.5.2023 klo 23:59.

    Vastaa kaikkiin lomakkeen kysymyksiin. Ideahakuvaiheessa painoa annetaan erityisesti tutkimusavauksen kokonaisuuden ja tavoitteiden kuvaukselle. Haluamme ymmärtää miksi ehdottamasi hanke olisi tärkeä toteuttaa, mihin haasteeseen se vastaa, mikä ratkaisussa on ainutlaatuista, keitä tarvitaan kumppaneiksi ja mitä merkittävää hyötyä tästä olisi.

    Huomioithan, että ideahakuvaiheessa et voi liittää hakemukseesi erillistä tutkimussuunnitelmaa tai muita liitteitä.

    Järjestämme hakuun liittyen vartin tapaamisia Teamsissa hakijoiden kanssa.

    Varaa aikasi 15 minuutin tapaamiseen sähköpostitse: marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi
    Mahdollisia aikoja ilmoitetaan myöhemmin maaliskuussa.

    Ideoiden sparraus ja varsinainen haku alkaa 11.9.2023.
    Ideahausta jatkoon päässeille järjestämme projektikohtaisen mentorin sekä sparrausta varsinaisen hakemuksen liitteeksi tehtävän vuorovaikutussuunnitelman tekemiseen. Toiselle kierrokselle valittavien tiimien sparraushaastattelut pyritään järjestämään 26. - 28.9.2023 Rahoituspäätökset tehdään marraskuussa 2023.

    Kysymyksiä ja vastauksia:

    Kuka voi hakea avustusta Tulevaisuuden tekijät –haun kautta? Haku on avoin kaikille suomalaisille yliopistoille. Hakijana täytyy olla organisaatio. Hankkeen toteuttajina voi olla useita organisaatioita (tutkimusryhmiä ja yhteistyökumppaneita) ja monialainen yhteistyö on kannustettavaa. Ammattikorkeakoulut voivat osallistua tutkimushankkeisiin kumppaneina. Yhteistyöhankkeessa yksi organisaatio on pääasiallinen hakija ja hankkeen käynnistyessä hoitaa maksatuksen muille osapuolille. Haun kautta ei myönnetä henkilökohtaisia apurahoja.

    Millaisia aiheita haussa ei rahoiteta? Tulevaisuuden tekijät -ohjelman on suunnattu ensisijaisesti teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Haemme monialaisia, tieteellisesti kovatasoisia tutkimusavauksia. Ohjelmassa ei rahoiteta esimerkiksi lääketiedettä, terveysalan tutkimusta tai opetuksen kehittämistä.

    Kuinka paljon avustusta voi hakea? Haun kautta myönnetään avustuksia tutkimushankkeisiin. Haettavan avustuksen määrä voi olla luokkaa 100.000€ - 500.000€, erityisen merkittävissä avauksissa jopa 1.000.000€. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja ideahakuvaiheessa esitettyä alustavaa budjettia tarkennetaan haun toisessa vaiheessa.

    Millaisella kustannusmallilla avustusta voi hakea? Säätiöt arvioivat hakemukset tapauskohtaisesti. Suositeltava kustannusmalli on ns flat rate –malli, missä hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

    • Palkkakustannukset
    • Henkilösivukulut (n. 30-40%)
    • Yleiskustannukset (max. 15) (yleiskustannusten määrä on arviointikriteeri; yleiskustannusprosentti lasketaan palkka- ja henkilösivukulujen kokonaissummasta)
    • Hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät materiaali- ja laitehankinnat
    • Matkakustannukset
    • Ostopalvelut

    Voiko budjettiin / kustannuseriin tehdä muutoksia hankkeen aikana? Kyllä voi, kun muutokset ovat perusteltavissa. Haun kautta etistään merkittäviä uusia avauksia, joten säätiöt näkevät tärkeänä, että hankkeen toteutuksessa on joustavuutta ja liikkumavaraa.

    Millainen kesto hankkeilla voi olla? Tapauskohtaisesti 1 – 3 vuotta. Säätiö varaa mahdollisuuden myös jatkorahoitukseen, mikäli hankkeessa saavutetaan tuloksia, joilla on huomattavaa tieteellistä arvoa ja johtavat merkittäviin uusiin avauksiin.

    Voiko hankkeessa olla kansainvälisiä kumppaneita? Kyllä voi. Jos hankkeen rahoituksesta osa maksetaan kansainväliselle kumppanille, pitää kumppanuuden olla perusteltu sekä välttämätön hankkeen toteuttamisen kannalta. Nämä tapaukset ratkaistaan tapauskohtaisesti.

    Taustatietoja:

    Aiempien vuosien rahoitettuja Tulevaisuuden tekijät -hankkeita.

    Lisätietoja:

    Antti Aarnio
    Johtaja
    040 503 6634 | antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

    Marianna Jokila
    Projektipäällikkö, Tulevaisuuden tekijät -ohjelma
    040 592 6478 | marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi

    Metallinjalostajien rahasto jakoi apurahoja tutkijoille ja opiskelijoille

    Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto julkisti 29.11.2022 apurahoja vuodelle 2023 yhteensä 241 100 euroa.

    Metallinjalostajat ry perusti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteyteen vuonna 2009 rahaston, jonka tarkoituksena on edistää metallien valmistuksen koko jalostusketjun kattavaa teknologian ja liiketoiminnan tieteellistä tutkimusta ja opiskelua yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Rahaston perustajayritykset ovat Outokumpu, Metso Outotec (ent. Outotec), SSAB (ent. Rautaruukki), Boliden ja Ovako.

    Syyskuussa 2022 järjestetyssä apurahahaussa haettiin apurahoja yli 700 000 eurolla. Apurahoja myönnettiin 17 kpl yhteissummaltaan 241 100 euroa.

    Rahoitetut väitöskirja- ja tutkimushankkeet liittyvät metallinjalostuksen ajankohtaisiin teemoihin, kuten kestävien tuotantoprosessien kehitykseen, kiertotalouteen sekä tuotantoprosessien mallintamiseen ja koneoppimisen hyödyntämiseen. Lisäksi rahasto myönsi apurahoja tukeakseen vaihto-opintoja ja kannustaakseen hyvin menestyneitä metallinjalostukseen suuntautuneita opiskelijoita.

    Apurahojen julkistamistilaisuudessa Helsingissä 29.11.2022 julkistettiin seuraavat apurahat:

    APURAHAT TUTKIMUSRYHMILLE

    Professori Mikko Hokka, Tampereen yliopisto, 27 000 euroa

    Austeniitin stabiilisuus ja mikroplastisuus moderneissa monifaasiteräksissä

    Professori Ari Jokilaakso, Aalto-yliopisto, 25 000 euroa

    Pölyjen muodostus ja kondensoituminen haituvista aineista kuparin, nikkelin ja sinkin tuotannossa

    Professori Jukka Kömi, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

    Korroosio-osaaminen osana vihreää siirtymää

    Professori Ville-Valtteri Visuri, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

    Vetyplasmapelkistyssulatusprosessin matemaattinen mallinnus

    APURAHAT JATKO-OPISKELIJOILLE

    DI Maria Kokko, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

    Metallurgisen teollisuuden kuonien liuotus- ja saostusmenetelmät – Vanadiinin talteenottomenetelmän kehittäminen

    DI Ilpo Mäkelä, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

    Dynaaminen matemaattinen valokaariuunimalli

    DI Julius Norrena, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

    Teräksen jatkuvavalun ilmiöperusteinen ja datapohjainen laadunennustus koneoppimisen keinoin

    DI Mika Pahnila, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

    Biohiilen ja sen ominaisuuksien muokkaaminen pyrometallurgisia sovelluksia varten

    DI Olli Vitikka, Oulun yliopisto, 25 000 euroa

    Raudan- ja teräksenvalmistuksen sivujakeiden kierrättäminen ruuvipuristettuina briketteinä

    MATKA-APURAHAT

    DI Heikki Lappalainen, Aalto-yliopisto, 2 000 euroa

    Osallistumiseen EMC 2023-konferenssiin

    DI Lalit Pun, Tampereen yliopisto, 3 000 euroa

    Osallistumiseen Society for Experimental Mechanics Annual conference 2023-konferenssiin

    M.Sc. Anna Liski, Helsingin yliopisto, 2 700 euroa

    Tutkijavierailuun Culham Centre for Fusion Energy, United Kingdom Atomic Energy Authority

    OPISKELIJA-APURAHAT, OPINNOT KOTIMAASSA

    Tessa Finholm, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    Kimmo Kärkkäinen, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

    Immo Niskanen, Oulun yliopisto, 1 100 euroa

    Jonna Piironen, Aalto-yliopisto, 1 100 euroa

    OPISKELIJA-APURAHAT, VAIHTO-OPINNOT ULKOMAILLA

    Sebastian Nikolov, Aalto-yliopisto (TU Delft), 2 000 euroa

    Lisätietoja:

    Juho Talonen

    Asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Metallinjalostajien rahasto

    Puh. 040 595 1181, juho.talonen(at)teknologiateollisuus.fi