Kategoria: Uutiset

Tietokoneiden hukkalämpö kuriin ja uusi keino korjata kudosvaurioita – 2,9 miljoonaa euroa innovaatioihin

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi yhteensä 2,9 miljoonaa euroa kuudelle tutkimushankkeelle. Rahoituksella tutkijat kehittävät esimerkiksi tapoja vähentää tietokoneista syntyvää hukkalämpöä, korjata kudosvaurioita uudenlaisella materiaaliteknologialla sekä hoitaa masennusta aivojen magneettisen stimuloinnin avulla.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa, ja siihen lähetettiin 54 rahoitushakemusta. Säätiö rahoittaa ohjelman kautta kunnianhimoisia tutkimusavauksia, jotka uudistavat suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.

“Olimme niin vaikuttuneita tänä vuonna saamiemme hakemusten laadusta ja monipuolisuudesta, että säätiö päätti kasvattaa myönnetyn rahoituksen määrää kolmanneksella. Hankkeissa kehitetään ratkaisuja esimerkiksi vihreän siirtymän mahdollistamiseen ja parempaan terveydenhoitoon. Suurimman rahoituksen saaneessa hankkeessa pyritään kehittämään täysin uudentyyppistä teknologiaa, jolla nopeasti kasvavien datakeskusten energiankulutusta ja hukkalämmön tuotantoa saataisiin tulevaisuudessa radikaalisti vähennettyä.”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Antti Aarnio.

Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen saivat vuoden 2024 haussa:

Sebastiaan van Dijken ja Päivi Törmä (Aalto-yliopisto, 890 000 euroa): Tietokoneista syntyvä hukkalämpö lisääntyy esimerkiksi digitalisaation laajenemisen ja tekoälyn kehittymisen myötä. Hankkeessa kehitetty uusi, spin-aaltojen optiseen hallintaan perustuva teknologia mahdollistaa tietokoneille erittäin nopean laskennan ja tallennuksen ilman haitallista lämpenemistä. Säätiö myönsi yhdessä Jane ja Aatos Erkon säätiön kanssa hankkeelle vuonna 2021 miljoonan euron rahoituksen, ja nyt lupaavasti alkanut hanke saa jatkorahoitusta.

Leena Ukkonen, Susanna Miettinen (Tampereen yliopisto, 635 000 euroa) ja Jari Juuti (Oulun yliopisto): Monialaisen hankkeen tuloksena syntyy uusi bioninen materiaaliteknologia, jossa yhdistetään ihmissoluja ja itsekorjautuvaa polymeerimateriaalia toiminnalliseksi ihmiskehon rakenteeksi. Teknologialla pystytään luomaan uudenlaisia varaosia ja korjaavia rakenteita ihmiskehoon. Näin pystytään korjaamaan esimerkiksi kehon vammautumisen tai rappeutumisen aiheuttamia kudosvaurioita.

Ulla Lassi (Oulun yliopisto, 500 000  euroa) ja Anna Lähde (Itä-Suomen yliopisto): Liikenteen sähköistyminen ja lisääntynyt tarve energian varastoinnille synnyttävät akkumateriaaleille uudenlaisia vaatimuksia. Hankkeessa kehitetään tehokkaita elektrodimateriaaleja energian varastointiin. Tavoitteena on edistää akkuihin liittyvän arvoketjun teollisuuden uudistumista ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Zachary Taylor (Aalto-yliopisto, 390 000 euroa): Hankkeessa kehitetään monikerroksista hologrammia, joka mahdollistaa silmän kuvantamisen ja spektroskopian tarkasti ja kustannustehokkaasti. Toteutuessaan tällä menetelmällä pystytään diagnosoimaan nopeammin silmäsairauksia, jotka yhdistyvät laajemmin ihmisen muuhun terveyteen.

Dogu Baran Aydogan (Itä-Suomen yliopisto, 300 000 euroa): Hankkeessa kehitetään tekoälypohjaista aivojen stimulointia hoitokeinona vakavaan masennukseen. Hanke edustaa niin kutsuttua teranostiikkaa, jossa yhdistetään terapia ja diagnostiikka. Tekoälyn käyttö aivojen magneettisen stimulaation tukena mahdollistaa sen, että hoito voidaan räätälöidä potilaan tarpeen mukaan.

Jarkko Valjakka (Tampereen yliopisto, 245 000 euroa):

Hankkeessa kehitetään tapaa sitoa tuotantolaitosten synnyttämää hiilidioksidia aiempaa kustannustehokkaammin. Tämä on mahdollista käyttämällä kahden aineen, hiilihappoanhydraasin ja formaattidehydrogenaasin, yhdistelmää, joka muuntaa hiilidioksidia suoraan teollisuuden raaka-aineiksi.

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on rakentanut Suomen kilpailukykyä rahoittamalla kunnianhimoista teknologia-alan tutkimusta

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on suunnattu teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joissa yhdistyvät kansainvälisesti huipputason tiede ja uuteen kasvuun tähtäävät strategiset avaukset.

Ohjelma on edellisten kahdeksan vuoden aikana myöntänyt 24 miljoonaa euroa yhteensä 44 tutkimushankkeelle. Hankkeista noin kolmasosa on yhä käynnissä, ja niiden vaikuttavuus kasvaa jatkuvasti. Hankkeissa on tehty yli 300  henkilötyövuotta tutkimusta. Projekteja on hyödynnetty yliopistojen opetuksessa, ja ne ovat sysänneet alkuun jopa uuden koulutusohjelman.

Hankkeiden tuloksena on syntynyt korkeatasoisen tieteen lisäksi kasvavia osaamiskeskittymiä, uutta yritysyhteistyötä sekä kansainvälisesti merkittäviä start-up-yrityksiä.

Lisätietoja:

Antti Aarnio
asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 503 6634
antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.