Robotit ovat yhä isompi osa elämäämme esimerkiksi hoitolaitoksissa, teollisuudessa ja liikenteessä. Millaisia muutoksia tämä aiheuttaa arkeemme ja yhteiskuntaamme? Kolme säätiötä järjestää aiheesta työpajojen sarjan – Robottiakatemian. 

Robottiakatemian takana ovat Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Koneen Säätiö ja KAUTE-säätiö sekä fasilitaattorin roolissa toimiva Demos Helsinki. Akatemia koostuu kolmesta eriteemaisesta työpajasta, joissa on tarkoitus tuoda yhteen roboteista kiinnostuneita ihmisiä eri aloilta.

Ensimmäisen, helmikuussa järjestetyn tilaisuuden aiheena oli "Robotit ja etiikka".

Robottiakatemiaan Koneen Säätiön tiloihin kokoontui viitisenkymmentä eri alojen asiantuntijaa keskustelemaan eettisistä kysymyksistä.

Pieni robotti – isoja kysymyksiä

• Millaista on hyvä elämä robottien kanssa?
• Millaista uutta lainsäädäntöä tarvitaan?
• Kuka robotin aiheuttamasta onnettomuudesta on vastuussa?
• Voiko robotin hoidosta kieltäytyä?
• Onko roboteilla oikeuksia?

Isoja olivat kysymykset, joita Koneen Säätiön tiloissa järjestetyssä ensimmäisessä akatemiasessiossa pohdittiin.

Hoivarobotti Zora voi esimerkiksi motivoida lasta fysioterapiassa tekemällä jumppaliikkeitä lapsen kanssa tai viihdyttää tanssimalla.  Tässä käynnissä Kivi, sakset, paperi.

Robotteja tilaisuudessa edusti pienikokoinen Zora-hoivarobotti, joita on Keski-Euroopassa hoitolaitoksissa töissä pari sataa, Suomessa neljä.

Millaisia tunteita robotit meissä herättävät?

Keskustelujen alustukseksi kuultiin esitykset kahdelta robotteihin ja etiikkaan perehtyneeltä tutkijalta Helsingin yliopistosta.

Kognitiotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo tutkimusryhmineen on tehnyt uraa-uurtavaa tutkimusta roboteista ja moraalipsykologiasta (Laakasuon haastatteluja ja Helsinki Challenge -esityksiä löytyy hänen Youtube-kanavaltaan).

Robottien vaikutusta hyvinvointiimme on tutkittu kansainvälisestikin yllättävän vähän. Kysymykset siitä, kenen vastuulla esimerkiksi robotin vahingossa aiheuttama onnettomuus on, ovat kuitenkin hyvin relevantteja.

Kogniotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo puhui otsikolla "Sielu virtapiireissä".

Laakasuo kertoi tutkimusryhmänsä uudesta tutkimuksesta, jossa 150 ihmiseltä kysyttiin, miten he suhtautuvat ajatukseen ihmisen tietoisuuden siirtämisestä robottiin. Yleisin tunne, jonka vastaajat ajatukseen liittivät, oli inho.

Voiko robotin ohjelmoida erottamaan oikean väärästä?

Käytännöllisen filosofian tutkijatohtori Tomi Kokkonen korosti Laakasuon tavoin, että robotit eivät voi olla vastuussa valinnoistaan, koska ne eivät ole moraalisia toimijoita. Emme kuitenkaan voi siirtää robotteihin ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä jonnekin kaukaiseen tulevaisuuteen, sillä robotit toimivat jo nyt yhä monimutkaisemmissa tilanteissa. Enää ei riitä, että niihin on ohjelmoitu rajallinen määrä vaihtoehtoja.

– Esimerkiksi hoivaroboteilla on tarve yhä abstraktimpien asioiden tunnistamiseen. Tällaista voidaan tarvita vaikkapa tilanteessa, jossa lapsi joutuu kiusaamisen kohteeksi. Miten robotin käyttäytymisen tällaisessa tilanteessa voisi ohjelmoida? Kokkonen pohti.

Käytännöllisen filosofian tutkijatohtori Tomi Kokkonen 

Tomi Kokkonen: Kenellä on vastuu automatisoiduista valinnoista?

Robottiakatemia jatkuu

Yleisesti Robottiakatemia pyrkii avartamaan keskustelua robotiikasta ja nostamaan Suomen eettisen robotiikan edelläkävijäksi.  Selvää on, että lainsäädännössäkin on huomioitava robottien esiinmarssi.

Tavoitteena onkin myös luoda juridisia valmiuksia ja kartoittaa tieteellisen tutkimuksen tarvetta.

Robottiakatemiaan seuraavat työpajat keskittyvät teemoihin "Robotit ja talous" sekä "Robotit ja työelämä".

Lisätietoja:

 Robottiakatemia Koneen säätiön sivuilla

Juttuja robotiikan etiikasta:
Talouselämä: Robotit tulevat osaksi arkea – millaisia moraalisia päätöksiä haluamme niiden tekevän 7.6.2015
Yle Areena: Kuka määrittää robotin moraalin? 23.2.2016

Teksti ja kuvat: Sini Kaukonen