Tutkijat laittavat tekoälyn töihin: säätiöiltä 3,2 miljoonaa tekoälyn työkalupakkiin, soveltamiseen ja empaattisempaan teknologiaan 

 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassaan yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla seitsemää tutkimushanketta, jotka ratkaisevat ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavia kysymyksiä. Tutkijat kehittävät rahoituksella muun muassa työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen, parantavat lääketieteellistä kuvantamista ja etsivät tehokkaampia ratkaisuja veden laadun seurantaan.

Tekoälyn hyödyntämisessä osaaminen pullonkaulana – Suomen tekoälykeskuksessa luodaan yrityksille matalan kynnyksen ohjelmistokirjastoa

Tutkimusrahoituksen suurimman potin, miljoona euroa, sai Suomen tekoälykeskus FCAI (Finnish Center for Artificial Intelligence). FCAI kokoaa yhteen suomalaista tekoälytutkimusta, ja sitä vetävät Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT.

Tekoälykeskus rakentaa ohjelmistotyökalupakkia, jonka tarkoituksena on madaltaa yritysten kynnystä tekoälyn soveltamiseen. Vaikka tekoäly on ollut viime aikoina paljon otsikoissa, sen hyödyntäminen on vasta alkutekijöissään. Tekoälyratkaisuiden kehittämistä hidastaa se, että työhön tarvitaan tällä hetkellä huippuasiantuntijoita ja näistä on maailmanlaajuisesti kova kilpailu.

”Rakennamme ohjelmistotyökaluja, joilla yritys voi itse kehittää tarvitsemansa tekoälyratkaisut niin, ettei heidän tarvitse luoda tekoälyavusteisia ohjelmistotyökaluja itse alusta asti. Eli tekoälyn soveltaminen onnistuu ilman syvällistä tekoälyosaamista. Samalla tavoitteenamme on mahdollistaa tekoälyn ydinteknologian pitäminen suomalaisen teknologiateollisuuden hallussa”, hankkeen johtaja, akatemiaprofessori Samuel Kaski kuvailee.

 

Itse ohjautuvat työkoneet ja uudenlainen röntgentekniikka soveltavat tekoälyä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen, professori Aki Mikkolan vetämä tutkijaryhmä luo uudenlaista, tekoälyn ja teholaskennan yhdistelmään perustuvaa tapaa ohjata työkoneita ennakoivasti (230 000 euroa). Koneille luodaan ”tietoisuutta”, jonka avulla ne pystyvät ymmärtämään liikkeisiin liittyviä syy-seuraussuhteita, eli toimimaan itsenäisesti muuttuvassakin ympäristössä.

Oulun yliopiston hankkeessa lääketieteelliseen kuvantamiseen yhdistetään tekoälyä (525 000 euroa) professori Miika Niemisen johdolla. Projektille antaa asiantuntemuksensa myös Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen. Uudella teknologialla voidaan esimerkiksi vähentää potilaan säteilyannoksia röntgenissä.


Lasertekniikasta etsitään ratkaisua juomaveden likaantumisen nopeaan havaitsemiseen

Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa kehitetään virologian ja lasertekniikan menetelmiä juomaveden laadun seuraamiseen (490 000 euroa). Aiemmin veden mikrobiologista laatua on tarkkailtu viljelymenetelmillä, joiden ongelmana on niiden hitaus. Usein sairastapaukset ovatkin ensimmäinen merkki juomaveden likaantumisesta.

”Tähtäämme bakteerien ja virusten nopeaan havainnointiin talousvedestä. Mikäli haitalliset mikrobit havaittaisiin nopeammin, suojaus- ja puhdistustoimet voitaisiin aloittaa välittömästi”, sanoo tutkimushanketta johtava apulaisprofessori Juha Toivonen.

Nopeammilla varoitusmenetelmillä olisi iso merkitys maailmanlaajuisesti. Saastuneen juomaveden arvioidaan aiheuttavan maailmassa vuosittain noin 1,8 miljoonaa kuolemantapausta. Suomesta löytyy korkeatasoista veteen liittyvää osaamista ja teknologiaa. Hanke vahvistaa entisestään Suomen asemaa puhtaan veden maana ja vesiosaajana.

 

Parempaa optiikkaa, tehokkaampia komposiitteja ja empaattisempaa teknologiaa

Rahoitusta myönnettiin myös kolmelle muulle tutkimusavaukselle:

Itä-Suomen yliopiston 3D-tulostusta hyödyntävä, professori Jyrki Saarisen vetämä tutkimus mahdollistaa aiempaa monimutkaisempien optisten ja optoelektronisten toimintojen toteuttamisen pienemmässä tilassa. Tämä näkyy optisten laitteiden pienemmässä koossa, kevyemmässä painossa ja halvemmassa hinnassa (380 000 euroa).

Kolmesta Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusryhmästä koostuva, professori Pasi Kallion vetämä ryhmä kehittää uutta, automaattisen mittauksen menetelmää kuitulujitettujen komposiittien tutkimukseen yhdistämällä mikrorobotiikan, numeerisen mallinnuksen ja materiaalitieteen osaamisen (460 000 euroa).

Aalto-yliopistossa professoreiden Katja Hölttä-Otto ja Mikko Sams työryhmä tutkii, kuinka empatia tuodaan osaksi teknologian kehittämistä. Tavoitteena on lisätä suunnittelijoiden ymmärrystä loppukäyttäjän tarpeista ja käyttäytymisestä niin, että syntyvä tuote tai palvelu todella vastaa ihmisten tarpeisiin (200 000 euroa).

 

Rahoitusta yhteiskuntaa uudistavalle teknologia-alan tutkimukselle

Teknologioilla on keskeinen rooli maailman suurten haasteiden ratkaisemisessa. Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelma etsii tutkijoita, joilla on maailmanluokan ideoita ihmisille ja yhteiskunnalle tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. Kolmatta kertaa järjestettyyn rahoitushakuun lähetettiin tänä vuonna yli 80 ideaa uusista tutkimusavauksista, joista osa valittiin edelleen jalostettaviksi.

“Painotimme tänä vuonna kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joiden keskiössä on suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa kestävästi uudistavat digitaaliset teknologiat ja palvelumallit”, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Marja Leskinen avaa kriteerejä.

”Tutkijat yhdistävät hienolla tavalla uusia digitaalisia teknologioita monialaiseen osaamiseen. Näissä tutkimusavauksissa on myös selkeästi soveltava näkökulma – ne luovat aidosti ratkaisuja ihmisille ja yhteiskunnalle”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen sanoo.

 

Lisätietoja:

Laura Juvonen
Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 589 6263
laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi

Marja Leskinen
Asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö
puh. 040 514 6969
mkl@jaes.fi

 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä.

Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta lääketieteen, tekniikan ja talouden aloilla.

Tulevaisuuden tekijät -ohjelma 2017: Tutkijat kehittävät tulevaisuuden ruokaa mikrobeista ja supertietokoneen säätiöiden 3,3 miljoonan euron rahoituspotilla

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat yhteensä 3,3 miljoonalla eurolla kuutta kunnianhimoista tutkimushanketta, jotka ratkaisevat maailman suuria haasteita. Hankkeet pureutuvat muun muassa tulevaisuuden ruoantuotantoon, kvanttitietokoneen rakentamiseen, tekoälyyn ja robotiikkaan.

Hankkeet hakivat rahoitusta säätiöiden yhteisen Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelman kautta. Säätiöt etsivät uusia, rohkeita tutkimusavauksia.

Lähes miljoona euroa suomalaisen kvanttitietokoneen kehittämiseen

Rahoitusohjelman suurimman potin, 950 000 euroa, sai dosentti Mikko Möttösen työryhmä suomalaisen kvanttitietokoneen kehittämisen käynnistämiseen. Työryhmä koostuu Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja VTT:n tutkijoista.

Kvanttitietokoneella voi tulevaisuudessa ratkoa ongelmia, jotka vaativat esimerkiksi niin monien vaihtoehtojen läpikäymistä, ettei tavallisen tietokoneen kapasiteetti riitä. Kvanttitietokone pystyisi mallintamaan ennenkuulumattoman tehokkaasti esimerkiksi uusia lääkeaineita, lannoitteita tai materiaaleja. Koneen uskotaan vievän myös tekoälyä isoin loikin eteenpäin ja mullistavan kokonaisia aloja.

“Kvanttitietokone tekee mahdottomasta mahdollista. Tarpeeksi vaikeiden ongelmien ratkaisu voi nopeutua niin paljon, ettei se tavallisella tietokoneella onnistuisi edes miljardissa vuodessa”, Mikko Möttönen kertoo.

Puoli miljoonaa uudelle tavalle tuottaa proteiinia

Professori Jero Aholan ja tohtori Juha-Pekka Pitkäsen johtama työryhmä sai 500 000 euron rahoituksen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat kehittävät prosessia, jonka avulla hiilidioksidista ja uusiutuvasta sähköstä tuotetaan ravinnoksi sopivia proteiineja.

“Maatalous tuottaa tällä hetkellä 20–30 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Prosessimme poistaa ruoantuotannosta maankäyttöön liittyvät ongelmat. Periaatteessa voisimme mennä vaikka Saharaan tekemään ruokaa”, Jero Ahola sanoo.

Rahoitusta myös robotiikalle ja keinoälylle

Rahoitusta myönnettiin myös neljälle muulle hankkeelle.

Tampereen teknillisessä yliopistossa professori Karen Egiazarianin työryhmä tutkii linssitöntä tietokonekuvantamista (550 000 euroa) ja professori Kari Koskisen johtama ryhmä kehittää avomerellä toimivia autonomisia robotiikkajärjestelmiä, joita voidaan käyttää esimerkiksi kaivostöissä (450 000 euroa).

Professori Jukka Riekin tutkimusryhmä Oulun yliopistosta tutkii, miten reunalaskentaa eli pilven reunalla lähellä päätelaitetta tapahtuvaa tietojenkäsittelyä tehostetaan tekoälyllä ja koneoppimisella (500 000 euroa). Professori Petri Parvisenryhmä Helsingin yliopistosta auttaa teknologia-alan yrityksiä virtualisoimaan ihmiskontaktia vaativat myynti- ja koulutustilanteet virtuaali- ja lisätyn todellisuuden avulla (350 000 euroa).

Kunnianhimoisia ja monialaisia tutkimusavauksia

Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelma vahvistaa teknologia-alojen kilpailukykyä. Toista kertaa järjestettyyn rahoitusohjelmaan lähetettiin tänä vuonna 130 ideaa uusista tutkimusavauksista. Kahdeksan ideaa valittiin toiselle kierrokselle, jolla niitä jalostettiin edelleen.

“Kriteerimme rahoitukselle olivat kunnianhimoisuus, monialaisuus ja se, että onnistuessaan ne tuovat lisäarvoa suomalaiselle teollisuudelle ja yhteiskunnalle”, sanoo Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Marja Leskinen.

“Rahoitettujen hankkeiden tutkimusryhmissä on monialaista osaamista ja kansainvälisiä kovan luokan tekijöitä. Tutkijoiden oma intohimo ja halu tehdä merkittäviä asioita näkyvät”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen sanoo.

Lisätietoja:

Laura Juvonen
Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 589 6263
laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi

 

Marja Leskinen
Asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö
puh. 040 514 6969
mkl@jaes.fi

 

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä.

Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta lääketieteen, tekniikan ja talouden aloilla.

Vuoden 2016 Tulevaisuuden tekijät