Tulevaisuuden tekijät 2020:
3 miljoonaa euroa tutkimushankkeille:
Digitaalisia pelejä aivosairauksien hoitoon ja tarkkaa navigointia sisätiloissa
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsivät yhteensä kolme miljoonaa euroa kuudelle suomalaiselle tutkimushankkeelle. Säätiöiden tuella kehitetään esimerkiksi digitaalisia lääkkeitä masennukseen, piensatelliittiteknologiaa ja biopohjaisia muovinkorvikkeita.
Säätiöt myönsivät 500 000 euroa apulaisprofessori Matias Palvan hankkeelle, joka yhdistää aivo- ja pelitutkimusta ja kehittää digitaalisia lääkkeitä erityisesti masennuksen hoitoon. Aivojen toimintaa muovaavista videopeleistä voi tulla tärkeä uusi aivosairauksien hoitomuoto. Ne voivat myös auttaa ikääntyviä pitämään yllä aivokuntoaan. Hanke nostaa Suomen digitaalisten peliterapioiden kärkimaaksi tutkimuksen, terveydenhuollon ja peliteollisuuden yhteistyöllä.
Professori Heidi Kuusniemen vetämä INCUBATE-hanke puolestaan kehittää teknologiaa, joka tuo tarkan navigoinnin sisätiloihin. Paikannus, navigointi ja ajanmääritys ovat tärkeä osa yhteiskunnan digitaalista infrastruktuuria. Paikannuspalvelut eivät kuitenkaan toimi hyvin sisätiloissa tai ulko- ja sisätilojen välillä. Uusi piensatelliittiteknologia ratkaisee ongelman ja tuo sisätilanavigoinnin hyödyt esimerkiksi teollisuuteen, palo- ja pelastustoimeen sekä älypuhelinsovelluksiin. Hanke sai 950 000 euron potin.
Rahoitusta 350 000 euroa sai myös professori Mikko Alavan johtama Älyä vaahtoihin -hanke, joka etsii vaihtoehtoja muoville. Hanke kehittää biopohjaisista vaahdoista kierrätettäviä muovinkorvikkeita tekoälyn vauhdittamana. Kyseessä on yksi maailman ensimmäisistä hankkeista, jossa käytetään tekoälyä biomateriaalien suunnittelussa. Kaupalliset mahdollisuudet ovat suuret: biopohjaisia muovinkorvikkeita voidaan käyttää esimerkiksi pakkaus-, rakennusmateriaali- ja metsäteollisuudessa.
Tutustu myös muihin kolmeen rahoitusta saaneeseen tutkimushankkeeseen:
- Robin Ras (600 000 euroa): Hanke kehittää kulutusta kestäviä ja likaa hylkiviä pintoja. Uudenlainen panssaripinnoite on jopa kymmenen kertaa aiempia pinnoitteita kestävämpi.
- Arto Visala (400 000 euroa): Hanke kehittää ilmastonmuutoksen muovaamiin olosuhteisiin kevyitä puoliautonomisia metsäkoneita. Ne säästävät luontoa ja ratkaisevat kuljettapulan ongelmaa.
- Katja Hölttä-Otto (150 000 euroa): Hanke tutkii, miten tuotekehittäjän ja käyttäjän keskinäinen ymmärrys rakentuu ja siirtyy eteenpäin yrityksessä. Onnistunut tuotekehitys vaatii empatiaa.
Tulevaisuuden tekijät -ohjelma vahvistaa strategista osaamista
Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelma etsii suomalaisten yliopistojen kunnianhimoisia, tulevaisuuteen katsovia tutkimusavauksia. Viidettä kertaa järjestettyyn rahoitushakuun lähetettiin yli 90 uutta tutkimusideaa.
”Hyvinvointimme rakentuu ihmisten osaamiselle. Tänä päivänä tutkittua tietoa ja kriittistä ajattelua tarvitaan enemmän kuin koskaan: tiede ja tutkimus auttavat meitä pysymään kehityksessä mukana. Tulevaisuuden tekijät -ohjelma nostaa tänäkin vuonna esille ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita, jotka rakentavat omalta osaltaan kestävämpää huomista”, sanoo Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki.
“Rahoitamme tutkimusavauksia, jotka palvelevat teollisuutta ja yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä. Tänä vuonna uusi kiinnostava aluevaltaus ovat digitaaliset lääkkeet. Rahoituksen saanut hanke tuo uuden kulman keskusteluun lääketieteellistymisestä eli medikalisaatiosta ja sen vastaparista, demedikalisaatiosta. Hanke on myös hyvä esimerkki siitä, millaista innovatiivista tutkimusta Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen turvin on mahdollista tehdä”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen puheenjohtaja JT Bergqvist sanoo.
Tulevaisuuden tekijät -ohjelma järjestetään vuosittain. Seuraava rahoitushaku aukeaa helmikuussa 2021. Viiden vuoden aikana rahoitusta on myönnetty nyt 29 hankkeelle yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
Antti Aarnio
Asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 503 6634
antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi
Hanna-Mari Peltomäki
Asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö
puh. 044 513 1069
hanna-mari.peltomaki@jaes.fi
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on perustettu vuonna 2003. Se on olemassaolonsa aikana myöntänyt 120 miljoonaa euroa avustuksia ja lahjoituksia Suomen teknologiateollisuutta uudistaviin avauksiin. Painotus on innovaatio- ja osaamisympäristön kehittämisessä.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on perustettu vuonna 2002 tukemaan korkeatasoista, kansainvälistä tutkimusta sekä taidetta ja kulttuuria. Säätiön ensisijaisena tarkoituksena on edistää ja tukea tekniikan ja taloustieteiden sekä lääketieteen tutkimusta.
Tutkijat torjuvat päästöjä uusilla teknologioilla: säätiöiltä 3,2 miljoonaa euroa aurinkokennoille, hiilituotteille ja energiavarastoille
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittavat yli kolmella miljoonalla eurolla kuutta tutkimushanketta, jotka tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja energiamurrokseen. Säätiöt myönsivät rahoitusta Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa, jonka tarkoitus on tukea kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta.
Uudet aurinkokennot mahdollistavat edullisen aurinkoenergian tuotannon
Aalto-yliopiston tutkija Syed Ghufran Hashmi työryhmineen sai säätiöiltä 600 000 euron rahoituksen. Hashmin työryhmä kehittää aurinkokennomateriaalia, joka helpottaa aurinkoenergian talteenottoa.
Nykyisten aurinkokennojen valmistaminen on kallista, koska ne sisältävät erittäin puhdasta piitä. Erittäin puhtaan piin käsittely vaatii erityiset puhdastilat, mikä nostaa aurikopaneelien valmistamisen kustannuksia. Hashmin ryhmä testaa aurinkokennoissaan uutta materiaaliyhdistelmää, hiilipohjaista perovskiittia, jonka valmistaminen on piitä edullisempaa ja vaivattomampaa.
Uusi materiaali mahdollistaisi räätälöityjen aurinkopaneelien valmistamisen. Paneelit voidaan esimerkiksi integroida suoraan rakennusmateriaaleihin, kuten ikkunoihin ja muihin rakennelaseihin.
Härkäpavun kuorista ja akuista apua energian varastointiin
Uusiutuvaa energiaa on varastoitava myös niitä kuukausia varten, jolloin aurinko ei paista eikä tuuli puhalla. Säätiöt myönsivät rahoitusta kahdelle uusia energianvarastointitapoja kehittävälle Aalto-yliopiston tutkimusryhmälle.
Tutkija Ari Seppälän tutkimusryhmä kehittää materiaaleja lämpöenergian pitkäaikaiseen varastoimiseen. Seppälä ryhmineen testaa, voisiko esimerkiksi viljan akanoista tai härkäpavun kuorista valmistettu materiaali olla myrkytön ja edullinen ratkaisu lämmön varastointiin. Ryhmä sai säätiöiltä 500 000 euron rahoituksen.
Tutkija Pekka Peljon ryhmä kehittää tapaa löytää uusia materiaaleja nykyistä edullisempiin ja kestävämpiin sähkövarastoihin. Puhelimissa, työkaluissa ja sähköautoissa käytetään yleisesti litiumioniakkuja, mutta sähköverkoissa tarvittaviin sähkövarastoihin tarvitaan kustannustehokkaampia uusia ratkaisuja. Tutkimushankkeen tavoite on löytää uudenlaiseen virtausakkuun helposti saatavia, turvallisia materiaaleja. Säätiöt rahoittivat hanketta 500 000 eurolla.
Päästöttömiä hiilituotteita ja helposti siirreltävää magneettikuvausteknologiaa
Professori Tuomas Koirasen ryhmä Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta kokeilee uutta teknologiaa, joka muuttaa ilmakehän hiilidioksidin päästöttömästi hyödyllisiksi tuotteiksi. Hiilituotteita, kuten grafeenia, hiilinanoputkia ja hiilimustaa, käytetään teollisuudessa ja esimerkiksi jäteveden puhdistuksessa. Päästöttömällä energialla valmistettavat hiilituotteet ovat arvokkaita, ja niillä on kasvavat maailmanmarkkinat. Ne toimivat myös hiilinieluina. Hanke sai Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa 450 000 euron rahoituksen.
Apulaisprofessori Ilkka Laakso Aalto-yliopistosta työryhmineen tutkii ja rakentaa helposti siirreltävää magneettikuvausteknologiaa. Uutta teknologiaa voisi käyttää laajemmin sairaalaympäristön ulkopuolella. Säätiöt myönsivät hankkeelle 750 000 euroa.
Professori Jouni Mattilan ryhmä Tampereen yliopistosta kehittää teknologiaa, jolla robotteja voidaan helposti opettaa raskaiden kuormien liikuttamiseen muuttuvissa työympäristöissä. Ratkaisussa hyödynnetään nopeaa 5G-verkkoa ja etäläsnäoloa. Hankkeelle myönnettiin 400 000 euroa.
Rahoitusta rohkeille avauksille
Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelmassa etsitään kunnianhimoisia yliopistojen tutkimusavauksia, jotka ratkovat yhteiskunnalle tärkeitä kysymyksiä. Neljättä kertaa järjestettyyn rahoitushakuun lähetettiin tänä vuonna yli 90 uutta tutkimusideaa, joista osa valittiin edelleen jalostettaviksi. Jalostetuista ehdotuksista kuusi sai säätiöiden rahoituksen.
“Haluamme rahoittaa uusia hankkeita, jotka saattavat rajautua muiden tarkasti määriteltyjen rahoitushakujen ulkopuolelle. Rahoitusta voi hakea juuri sellaiseen huippututkimukseen, jota itse pitää tärkeänä”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Antti Aarnio sanoo.
”Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on osoitus hyvin toimivasta säätiöyhteistyöstä, joka on antanut molemmille osapuolille lisäarvoa. Ohjelman keskeiset periaatteet, kuten itsenäinen päätöksenteko ja tasapuolinen rahoitus, ovat olleet säätiöllemme ratkaisevia tekijöitä mukaan lähtemiseksi”, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Marja Leskinen sanoo.
Tulevaisuuden tekijät -ohjelma järjestetään vuosittain. Seuraava rahoitushaku aukeaa helmikuussa 2020.
Lisätietoja:
Antti Aarnio
asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 503 6634
antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi
Marja Leskinen
asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö
puh. 040 514 6969
mkl@jaes.fi
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä.
Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijainen tarkoitus on tekniikan ja taloustieteiden sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Säätiön tarkoituksena on myös taiteen ja kulttuurin sekä urheilutoiminnan ja ruumiillisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin edistäminen.
Tutkijat laittavat tekoälyn töihin: säätiöiltä 3,2 miljoonaa tekoälyn työkalupakkiin, soveltamiseen ja empaattisempaan teknologiaan
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassaan yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla seitsemää tutkimushanketta, jotka ratkaisevat ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavia kysymyksiä. Tutkijat kehittävät rahoituksella muun muassa työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen, parantavat lääketieteellistä kuvantamista ja etsivät tehokkaampia ratkaisuja veden laadun seurantaan.
Tekoälyn hyödyntämisessä osaaminen pullonkaulana – Suomen tekoälykeskuksessa luodaan yrityksille matalan kynnyksen ohjelmistokirjastoa
Tutkimusrahoituksen suurimman potin, miljoona euroa, sai Suomen tekoälykeskus FCAI (Finnish Center for Artificial Intelligence). FCAI kokoaa yhteen suomalaista tekoälytutkimusta, ja sitä vetävät Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT.
Tekoälykeskus rakentaa ohjelmistotyökalupakkia, jonka tarkoituksena on madaltaa yritysten kynnystä tekoälyn soveltamiseen. Vaikka tekoäly on ollut viime aikoina paljon otsikoissa, sen hyödyntäminen on vasta alkutekijöissään. Tekoälyratkaisuiden kehittämistä hidastaa se, että työhön tarvitaan tällä hetkellä huippuasiantuntijoita ja näistä on maailmanlaajuisesti kova kilpailu.
”Rakennamme ohjelmistotyökaluja, joilla yritys voi itse kehittää tarvitsemansa tekoälyratkaisut niin, ettei heidän tarvitse luoda tekoälyavusteisia ohjelmistotyökaluja itse alusta asti. Eli tekoälyn soveltaminen onnistuu ilman syvällistä tekoälyosaamista. Samalla tavoitteenamme on mahdollistaa tekoälyn ydinteknologian pitäminen suomalaisen teknologiateollisuuden hallussa”, hankkeen johtaja, akatemiaprofessori Samuel Kaski kuvailee.
Itse ohjautuvat työkoneet ja uudenlainen röntgentekniikka soveltavat tekoälyä
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen, professori Aki Mikkolan vetämä tutkijaryhmä luo uudenlaista, tekoälyn ja teholaskennan yhdistelmään perustuvaa tapaa ohjata työkoneita ennakoivasti (230 000 euroa). Koneille luodaan ”tietoisuutta”, jonka avulla ne pystyvät ymmärtämään liikkeisiin liittyviä syy-seuraussuhteita, eli toimimaan itsenäisesti muuttuvassakin ympäristössä.
Oulun yliopiston hankkeessa lääketieteelliseen kuvantamiseen yhdistetään tekoälyä (525 000 euroa) professori Miika Niemisen johdolla. Projektille antaa asiantuntemuksensa myös Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen. Uudella teknologialla voidaan esimerkiksi vähentää potilaan säteilyannoksia röntgenissä.
Lasertekniikasta etsitään ratkaisua juomaveden likaantumisen nopeaan havaitsemiseen
Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa kehitetään virologian ja lasertekniikan menetelmiä juomaveden laadun seuraamiseen (490 000 euroa). Aiemmin veden mikrobiologista laatua on tarkkailtu viljelymenetelmillä, joiden ongelmana on niiden hitaus. Usein sairastapaukset ovatkin ensimmäinen merkki juomaveden likaantumisesta.
”Tähtäämme bakteerien ja virusten nopeaan havainnointiin talousvedestä. Mikäli haitalliset mikrobit havaittaisiin nopeammin, suojaus- ja puhdistustoimet voitaisiin aloittaa välittömästi”, sanoo tutkimushanketta johtava apulaisprofessori Juha Toivonen.
Nopeammilla varoitusmenetelmillä olisi iso merkitys maailmanlaajuisesti. Saastuneen juomaveden arvioidaan aiheuttavan maailmassa vuosittain noin 1,8 miljoonaa kuolemantapausta. Suomesta löytyy korkeatasoista veteen liittyvää osaamista ja teknologiaa. Hanke vahvistaa entisestään Suomen asemaa puhtaan veden maana ja vesiosaajana.
Parempaa optiikkaa, tehokkaampia komposiitteja ja empaattisempaa teknologiaa
Rahoitusta myönnettiin myös kolmelle muulle tutkimusavaukselle:
Itä-Suomen yliopiston 3D-tulostusta hyödyntävä, professori Jyrki Saarisen vetämä tutkimus mahdollistaa aiempaa monimutkaisempien optisten ja optoelektronisten toimintojen toteuttamisen pienemmässä tilassa. Tämä näkyy optisten laitteiden pienemmässä koossa, kevyemmässä painossa ja halvemmassa hinnassa (380 000 euroa).
Kolmesta Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusryhmästä koostuva, professori Pasi Kallion vetämä ryhmä kehittää uutta, automaattisen mittauksen menetelmää kuitulujitettujen komposiittien tutkimukseen yhdistämällä mikrorobotiikan, numeerisen mallinnuksen ja materiaalitieteen osaamisen (460 000 euroa).
Aalto-yliopistossa professoreiden Katja Hölttä-Otto ja Mikko Sams työryhmä tutkii, kuinka empatia tuodaan osaksi teknologian kehittämistä. Tavoitteena on lisätä suunnittelijoiden ymmärrystä loppukäyttäjän tarpeista ja käyttäytymisestä niin, että syntyvä tuote tai palvelu todella vastaa ihmisten tarpeisiin (200 000 euroa).
Rahoitusta yhteiskuntaa uudistavalle teknologia-alan tutkimukselle
Teknologioilla on keskeinen rooli maailman suurten haasteiden ratkaisemisessa. Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelma etsii tutkijoita, joilla on maailmanluokan ideoita ihmisille ja yhteiskunnalle tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. Kolmatta kertaa järjestettyyn rahoitushakuun lähetettiin tänä vuonna yli 80 ideaa uusista tutkimusavauksista, joista osa valittiin edelleen jalostettaviksi.
“Painotimme tänä vuonna kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joiden keskiössä on suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa kestävästi uudistavat digitaaliset teknologiat ja palvelumallit”, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Marja Leskinen avaa kriteerejä.
”Tutkijat yhdistävät hienolla tavalla uusia digitaalisia teknologioita monialaiseen osaamiseen. Näissä tutkimusavauksissa on myös selkeästi soveltava näkökulma – ne luovat aidosti ratkaisuja ihmisille ja yhteiskunnalle”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen sanoo.
Lisätietoja:
Laura Juvonen
Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 589 6263
laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi
Marja Leskinen
Asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö
puh. 040 514 6969
mkl@jaes.fi
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä.
Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta lääketieteen, tekniikan ja talouden aloilla.
Tulevaisuuden tekijät -ohjelma 2017: Tutkijat kehittävät tulevaisuuden ruokaa mikrobeista ja supertietokoneen säätiöiden 3,3 miljoonan euron rahoituspotilla
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat yhteensä 3,3 miljoonalla eurolla kuutta kunnianhimoista tutkimushanketta, jotka ratkaisevat maailman suuria haasteita. Hankkeet pureutuvat muun muassa tulevaisuuden ruoantuotantoon, kvanttitietokoneen rakentamiseen, tekoälyyn ja robotiikkaan.
Hankkeet hakivat rahoitusta säätiöiden yhteisen Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelman kautta. Säätiöt etsivät uusia, rohkeita tutkimusavauksia.
Lähes miljoona euroa suomalaisen kvanttitietokoneen kehittämiseen
Rahoitusohjelman suurimman potin, 950 000 euroa, sai dosentti Mikko Möttösen työryhmä suomalaisen kvanttitietokoneen kehittämisen käynnistämiseen. Työryhmä koostuu Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja VTT:n tutkijoista.
Kvanttitietokoneella voi tulevaisuudessa ratkoa ongelmia, jotka vaativat esimerkiksi niin monien vaihtoehtojen läpikäymistä, ettei tavallisen tietokoneen kapasiteetti riitä. Kvanttitietokone pystyisi mallintamaan ennenkuulumattoman tehokkaasti esimerkiksi uusia lääkeaineita, lannoitteita tai materiaaleja. Koneen uskotaan vievän myös tekoälyä isoin loikin eteenpäin ja mullistavan kokonaisia aloja.
“Kvanttitietokone tekee mahdottomasta mahdollista. Tarpeeksi vaikeiden ongelmien ratkaisu voi nopeutua niin paljon, ettei se tavallisella tietokoneella onnistuisi edes miljardissa vuodessa”, Mikko Möttönen kertoo.
Puoli miljoonaa uudelle tavalle tuottaa proteiinia
Professori Jero Aholan ja tohtori Juha-Pekka Pitkäsen johtama työryhmä sai 500 000 euron rahoituksen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat kehittävät prosessia, jonka avulla hiilidioksidista ja uusiutuvasta sähköstä tuotetaan ravinnoksi sopivia proteiineja.
“Maatalous tuottaa tällä hetkellä 20–30 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Prosessimme poistaa ruoantuotannosta maankäyttöön liittyvät ongelmat. Periaatteessa voisimme mennä vaikka Saharaan tekemään ruokaa”, Jero Ahola sanoo.
Rahoitusta myös robotiikalle ja keinoälylle
Rahoitusta myönnettiin myös neljälle muulle hankkeelle.
Tampereen teknillisessä yliopistossa professori Karen Egiazarianin työryhmä tutkii linssitöntä tietokonekuvantamista (550 000 euroa) ja professori Kari Koskisen johtama ryhmä kehittää avomerellä toimivia autonomisia robotiikkajärjestelmiä, joita voidaan käyttää esimerkiksi kaivostöissä (450 000 euroa).
Professori Jukka Riekin tutkimusryhmä Oulun yliopistosta tutkii, miten reunalaskentaa eli pilven reunalla lähellä päätelaitetta tapahtuvaa tietojenkäsittelyä tehostetaan tekoälyllä ja koneoppimisella (500 000 euroa). Professori Petri Parvisenryhmä Helsingin yliopistosta auttaa teknologia-alan yrityksiä virtualisoimaan ihmiskontaktia vaativat myynti- ja koulutustilanteet virtuaali- ja lisätyn todellisuuden avulla (350 000 euroa).
Kunnianhimoisia ja monialaisia tutkimusavauksia
Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelma vahvistaa teknologia-alojen kilpailukykyä. Toista kertaa järjestettyyn rahoitusohjelmaan lähetettiin tänä vuonna 130 ideaa uusista tutkimusavauksista. Kahdeksan ideaa valittiin toiselle kierrokselle, jolla niitä jalostettiin edelleen.
“Kriteerimme rahoitukselle olivat kunnianhimoisuus, monialaisuus ja se, että onnistuessaan ne tuovat lisäarvoa suomalaiselle teollisuudelle ja yhteiskunnalle”, sanoo Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Marja Leskinen.
“Rahoitettujen hankkeiden tutkimusryhmissä on monialaista osaamista ja kansainvälisiä kovan luokan tekijöitä. Tutkijoiden oma intohimo ja halu tehdä merkittäviä asioita näkyvät”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen sanoo.
Lisätietoja:
Laura Juvonen
Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 589 6263
laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi
Marja Leskinen
Asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö
puh. 040 514 6969
mkl@jaes.fi
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä.
Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta lääketieteen, tekniikan ja talouden aloilla.