Mikko Kutvonen: Olen nähnyt muotoilun tulevaisuuteen – siellä yhdistyvät tekniikka, talous ja humanismi

Kaikilla aloilla tarvitaan matematiikkaa – myös luovilla aloilla. Näin voidaan perustellusti todeta nykyaikaisen teknologisen kehityksen valossa. On jännittävää huomata, että viime aikaisessa taloustieteessä on painottunut inhimillisten ominaisuuksien ymmärtäminen. Vastaavasti muotoilun kentässä on nähtävissä suuntaus, jossa matemaattis-looginen päättelykyky on nostamassa päätään. Voidaan uskaliaasti väittää, että empatian, estetiikan ja ergonomian ohella matematiikasta on nousemassa uuden sukupolven muotoilijan uusi kilpailuvaltti.

Yhä kasvavassa määrin muotoilu kohdistuu erilaisten palveluiden ja aineettomien kysymysten ratkomiseen. Teknologian kehittyessä automatisaatiosta, robotisaatiosta sekä esineiden internetistä onkin tullut nykyaikaisen muotoilun keskeisiä avainteemoja. Esimerkiksi suurten datamassojen hyödyntäminen on keskeinen kilpailutekijä älykkäiden palveluiden muotoilussa. Spotifyn ja Amazonin älykkäät suosituslistat ovat arkipäivän esimerkkejä datamaailman hyödyntämisestä taianomaiseksi palvelukokemukseksi. Onkin vaikea kuvitella millä tavoin digitaalisen aikakauden palveluita on mahdollista muotoilla ymmärtämättä teknologiaa.

Nopeasti digitalisoituvassa maailmassa korostuu myös talouspoliittisen yleissivistyksen merkitys. Ei ole kovinkaan yllättävää, että monen modernin palvelun taustalla on uudenlaiset ansaintamallit sekä alustatalouden periaatteet. Kuvaavaa on myös, että Uberin ja Alibaban kaltaiset alustatalouden yritykset ovat markkina-arvoltaan merkittävästi arvostetumpia verrattuna perinteisiin toimintamalleihin pohjautuviin yrityksiin (http://bit.ly/14Sh2H6). Alustatalouden tavoin myös varsinaisen työn hajautuminen haastaa yksittäisen muotoilijan pohtimaan oman työn arvoa suhteessa kysyntää ja tarjontaan. Siksi tulevaisuuden liiketoimintaa ei voi muotoilla ymmärtämättä modernin talouden lainalaisuuksia.

Yhtäältä luova ongelmanratkaisu ei rajoitu vain humanistisiin tieteisiin. Muotoiluajattelun laajentuessa osaksi liikkeenjohdon konsultointia loogisen päättelykyvyn merkitys korostuu. Esimerkiksi inhimillisen ja teknologisen kokonaiskuvan sekä erilaisten syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen edellyttää analyyttistä ja loogista päättelykykyä intuition ohella. Vauhdilla digitalisoituvan yhteiskunnan haasteiden selittämisessä tarvitaan kykyä yhdistää tietoa monesta eri tietolähteistä. On edesvastuutonta muotoilla kestävää yhteiskuntaa ilman eheää logiikkaa ja tieteellistä uskottavuutta.

On epäilemättä totta, että digitaaliset muutosvoimat edellyttävät kaltaiseltani muotoilijalta uuden oppimista. Onkin osuvaa mukailla Mahatma Gandhin ajatuksia ja ymmärtää ympäröivän muutoksen lähtevän omien muutosvalmiuksien tunnistamisesta. Siksi on kestämätöntä ajatella, että humanismia painottava ammatti-identiteettini olisi tekosyy teknologisen ja taloudellisen yleissivistyksen puutteelle. Viime kädessä ihmisläheisen tulevaisuuden muotoilussa on kyse myös teknologiasta ja taloudesta. Juuri tästä syystä matematiikalla on väliä.

 

Mikko Kutvonen (TaM, IDBM) on muotoilija ja kouluttaja. Hän toimii palvelumuotoilijana teknologiayritys Futuricessa, jossa hän auttaa yrityksiä sekä yhteisöjä digitaalisen liiketoiminnan ja organisaatiokulttuurin kehittämisessä. Lisäksi hän on Ornamo ry:n hallituksen jäsen.

twitter: @MikkoKutvonen

#Matematiikka100