Uusimmat

Esko Aho: Digitalisaatio lisää yksilöllisyyttä opetuksessa

100 tarinaa matematiikasta -blogin vieraaksi saapui entinen pääministeri, East Officen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen haastatteli Esko Ahoa digitalisaatiosta, matematiikan opiskelusta ja koulujen kohtaamista haasteista.


Miten näet tulevaisuuden digitaalisen yhteiskunnan?

  • Kun puhutaan digitalisaatiosta, ongelmana on, että emme ymmärrä, kuinka iso muutos on kyseessä ja mikä on muutoksen perimmäinen luonne. Digitalisaation ydin on, että siirrytään standardiratkaisuista yksilöllisiin ratkaisuihin. Ennen vanhaan esimerkiksi koulumaailmassa koko opetus lepäsi opettajan varassa ja oppilaan täytyi mukautua siihen. Sama muutos tapahtuu muillakin aloilla, esimerkiksi liikenteessä, joka muuttuu palvelumuotoiseksi, työmarkkinoilla, teollisuudessa jne. Teknologia vie meitä kohti uuttaa toimintamallia.

Miten muutos näkyy juuri kouluissa?

  • Olen todennut omassa elämässäni neljän lapseni kanssa, ettei heitä kaikkia voi kasvattaa samalla tavalla. Tällä hetkellä kouluissa ollaan edelleen hyvin riippuvaisia opettajasta, mutta digitalisaation myötä opettaja voi keskittyä oppilaiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen. Tätä ei yleensä tulla ajatelleeksi, kun valitetaan ja toivotaan kouluille lisää resursseja ja aikaa per oppilas.
  • Opettajan ei tarvitse vastata kaikesta, vaan hän voi päästää luokkaan muitakin osaajia, ja keskittyä yksilöllisen suoriutumisen edistämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajan rooli muuttuu. Nyt on vielä tukeuduttu vanhaan konseptiin, mutta oppiminen voi kuitenkin radikaalisti muuttua. Esimerkiksi poikien englannin kielen taito on parantunut kahdessa vuosikymmenessä huikeasti pelaamisen eli informaalisen oppimisen ansiosta.
  • Koulu ei ole ymmärtänyt viestiä oikein. Oppiminen on muuttumassa erilaiseksi. Mitä pitää tehdä muodolliselle opetukselle, jotta se voisi hyötyä informaalisesta oppimisesta? Matematiikan oppimiseen pitää myös löytää uudenlaisia metodeja. Kiinnostuksen ylläpito ja oppimisprosessien uudistaminen ovat keskeisiä asioita. Etäopetus kehittyy tällä hetkellä vahvasti.
  • Standardioppimisessa on ollut ongelmana, että jos tietoihin jää aukko, toisia on vaikea saada enää kiinni. Digitaalisissa ratkaisuissa tietoon voidaan helposti palata. Toisaalta missä tieto on, on toissijaista. Motivointi on erittäin tärkeää.

Miksi matematiikka on tärkeää?

  • Meillä on kaksi tapaa hyödyntää teknologiaa:
    1)”vertikaalissa” pärjääminen, mikä tarkoittaa, että tietyn teknologisen alueen kehityksessä edistytään ja pystytään tuottamaan korkealuokkaisia palveluita sen teknologian sisällä. Nokia oli vertikaalissa maailman paras. Nyt taas bioalalla ja metsäsektorilla menee hyvin. Pienen maan resurssit ei kovin moneen sektoriin riitäkään.
    2) soveltaminen, miten jostakin teknologiasta otetaan maksimaalinen hyöty irti. Silläkin puolella matematiikalla ja luonnontieteillä on suuri rooli; ilman niitä ei voi hyödyntää teknologiaa. Matematiikka ja luonnontieteet muodostavat perustan ja ymmärryksen tieteestä ja kyvyn ymmärtää taustalla olevat asiat. Niiden rinnalla tarvitaan myös muuta osaamista, monialaisuus on kriittisen tärkeää. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on välttämätöntä, mutta ei riittävää! Ei pidä myöskään mystifioida matematiikkaa.
  • Tulevaisuuden osaaminen perustuu horisontaaliseen osaamiseen: teknologiaa ja inhimillinen komponentti. Teko- ja ihmisälyn kombinaatio on paras yhdistelmä.
  • Yhteiskunta pitää saada mukaan. On virhe yrittää toimia yhteiskunnasta irrallaan. Suomessa ollaan oltu hitaita käyttämään esimerkiksi julkisia tietokantoja. Tekoälyn yhdistäminen olemassaoleviin aloihin olisi hedelmällistä.
  • Tutkimus ja kehittämispolitiikassa tuijotetaan hirveän paljon rahaa ja budjetteja. Kun on rahaa, tulee kehittämiseen helposti lukko. Tärkeämpää on, kuinka rahaa käytetään, minkälainen on toimintamalli.
  • Monella on käsitys, että meillä on pulaa luotettavasta tiedosta. Tiedon tarjonnan valtava kasvu on todellisuutta, mutta pitää erottaa oikeat ja väärät asiat. Pitää osata sijoittaa kaikki, mitä opimme, oikeanlaiseen kontekstiin. Matemaattinen ajattelu antaa välineitä kontekstuaalisen toimintamallin kehittämiseen, ja kykyyn sijoittaa kaoottisesta ympäristöstä tietoa oikeaan yhteyteen.
  • Tulevaisuudessa pystytään tekemään päätöksiä ilman ohjetta ylhäältä. Perinteisessä mallissa joku aina ohjasi. Uusi malli on yksilöllisten valintojen malli, ja pitää olla kyvykkyyttä toimia itsenäisesti alatasollakin. Johdon tehtävä on auttaa toimimaan siinä roolissa. Samoin opettajalla pitää olla kyvykkyys ymmärtää oppilaita ja auttaa heitä tehtävissään.

 

Mitä opin haastattelusta?
Oppiminen, työelämä ja koko yhteiskuntamme on muuttumassa. Siksi tarvitsemme entistä vahvemmin kykyä liittää suuria määriä tietoa oikeaan kontekstiin ja kehittää uusia toimintamalleja. Matemaattista ajattelukykyä tarvitaan näissä. Kannattaa lukea blogi ajatuksella läpi!

Laura Juvonen

#matematiikka100